2020-luvun haasteet edellyttävät valtiolta nöyrää ohjausta

Jotta hallitus voi onnistuneesti löytää ratkaisuja 2020-luvun suurimpiin haasteisiin, on Suomen ohjausjärjestelmä merkittävien rakenteellisten ja kulttuuristen muutosten edessä. Tämän vuosikymmenen valtion ohjaus edellyttää liikkumista perinteisestä ylhäältä-alas -mallista kohti verkostomaisempaa hallintaa.  Tuoreessa katsauksessa kuvataan, kuinka “Nöyrän ohjauksen malli” voi auttaa hallintoa rakentamaan pitkän aikavälin ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. 

Katsaus: 2020-luvun haasteet edellyttävät valtiolta nöyrää ohjausta

Professori Charles F. Sabelin kokeilevan hallinnan teorialle perustuva Nöyrän ohjauksen malli voi auttaa hallitusta politiikan uudistamisessa, toteaa ajatushautomo Demos Helsingin ja profesori Sabelin kirjoittama tuore katsaus. Malli auttaa hallintoa siirtymään kohti politiikantekoa, joka on jatkuvasti oppivaa, vuorovaikutteista sekä takaa pitkän aikavälin päätöksenteon esimerkiksi uudenlaisten yhteistyömallien kautta. Osana Valtioneuvoston kanslian Ohjaus 2020 -hanketta kirjoitettu katsaus perehtyy valtion ohjauksen historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuden ohjausmalleihin. 

“Toimintaympäristössä, jota määrittää kompleksisuus, epälineaarisuus ja epävarmuus, on liki mahdotonta päästä optimaaliseen ratkaisuun ilman, että vertaamme ja kokeilemme eri ratkaisuehdotuksia siellä, joissa ratkaisuja on tarkoitus viedä käytäntöön” kuvailee professori Sabel.

Hallinnon kontekstissa sana nöyryys viittaa lähestymistapaan, joka alkaa sen tunnustamisella, että kompleksisessa toimintaympäristössä ongelmia pitää ratkaista iteratiivisesti. Nöyryys edellyttää, että päätöksentekijät ovat valmiita muuttamaan mielipidettään uuden tiedon pohjalta, sekä sitä, että päätöksentekijöille annetaan lupa jatkuvaan oppimiseen. 

Kokeilevan hallinnan teoria on tiivistetty professori Sabelin johdolla neljäksi periaatteeksi, joiden kautta Suomi voisi hyödyntää nöyrää ohjausta. . Nöyrän ohjauksen neljä periaatetta ovat: 1) yhteiskunnallisen ja poliittisen konsensuksen rakentaminen politiikkatavoitteiden ympärille, 2) ratkaisujen löytämisen vastuuttaminen niille toimijoille, joilla on ensikäden ymmärrystä kyseisestä haasteesta, 3) palauteprosessien rakentaminen muun muassa vertaisoppimisen kautta, sekä 4) sitoutuminen tavoitteiden ja mittareiden jatkuvaan kehittämiseen sekä jatkuvaan oppimiseen. Näiden periaatteiden yhdistäminen auttaa rakentamaan prosessin, joka auttaa pitkän aikavälin päätöksenteossa. 

Mitä monimutkaisempi ja epävarmempi toimintaympäristö on, sen parempi on lähestyä ongelmanratkaisua juuri nöyryyden kautta.” 

Ohjaus2020-hankkeen tavoitteena on rakentaa malli, joka rakentuu Suomen poliittis-hallinnollisen ohjausjärjestelmän vahvuuksille ja jo hyviksi todetuille käytänteille. “Hallituksen toimet koronakriisin hoidossa ovat hyödyntäneet nöyrää lähestymistapaa, kun tehtyjä päätöksiä on jouduttu arvioimaan jatkuvasti viimeisimmän tiedon pohjalta.  Myös Suomen historian suurimpiin menestyksiin kuuluva koulutusjärjestelmä on rakentunut nöyrän ohjauksen periaatteille. Mitä monimutkaisempi ja epävarmempi toimintaympäristö on, sen parempi on lähestyä ongelmanratkaisua juuri nöyryyden kautta.” 

Demos Helsingin Silva Mertsola kertoo. 

Nöyrän ohjauksen mallin lisäksi Demos Helsingin ja Professori Sabelin katsaus esittelee toimenpiteitä, joiden avulla mallia voidaan viedä käytäntöön Suomessa.

 

Lisätietoja:

Konsultti Silva Mertsola, Demos Helsinki, silva.mertsola@demoshelsinki.fi

Ohjausryhmän puheenjohtaja, Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö

katju.holkeri@vm.fi   

Lue julkaisu täältä

 

Header picture: Loïc Fürhoff