Suomen kaupungistuminen muuttaa yhteiskuntaamme ja hyvinvointimme jakautumista ennennäkemättömällä tavalla. Ne tahot voittavat, jotka ymmärtävät, miten muutos voi tapahtua. Jotta kaupungistumiseen liittyvä päätöksenteko olisi mahdollisimman tasavertaista ja avointa, sen taustalle tarvitaan tutkittua tietoa.
Olemme mukana Strategisen tutkimuksen neuvoston kahdessa tutkimushankkeessa, joissa tarkastellaan kaupungistumisen kehitystä Suomessa. URMI ja BEMINE -hankkeiden yhteisenä ponnistuksena syntyi raportti kaupungistumisen skenaarioista, joka julkaistiin marraskuun lopussa. Koko raporttiin voit tutustua täällä!
Skenaariot johdattavat neljään erilaiseen Suomeen vuonna 2039. Pyysimme eturivin suomalaisia kaupungistumisen asiantuntijoita kommentoimaan skenaarioita, jotka esittelemme lyhyesti myös alla. Näkemyksensä antoivat Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sekä SOK:n strategiajohtaja Sebastian Nyström.
Perusura: väestö keskittyy yhä voimakkaammin suurimmille kaupunkiseuduille
Skenaario: Väestö keskittyy yhä voimakkaammin suurimmille kaupunkiseuduille, joille syntyy korkean osaamisen työpaikkoja. Asuminen näillä kaupunkiseuduilla urbanisoituu ja yhdyskuntarakenne tiivistyy. Pienillä ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla pientalovaltainen, väljä asuminen on edelleen vahvassa suosiossa.
Anni Sinnemäki: “Jos ajatellaan todellisuutta tällä hetkellä, kaupunkien kasvu tulee todennäköisesti säilymään nopeana myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin laatima erittäin nopean kasvun ennuste on ylittynyt. Kansainvälinen muuttovoitto ja luonnollinen syntyvyys ovat nostaneet väkilukua pääkaupunkiseudulla huomattavasti. Muuttovoiton lisäksi on tärkeää tarkastella niitä, jotka päättävät jäädä. Myös heidän määränsä lisääntyy.”
Sami Pakarinen: “Jos pohdin vuotta 2039, seuraava vuosikymmen on sen kannalta ratkaiseva. Jo tulevan hallituksen päätökset määrittävät aika paljon sitä, miltä Suomi näyttää vuonna 2039. Jos esimerkiksi liikennepolitiikassa ei onnistuta, olemme paljon nykyistä huonommassa tilanteessa. Tuntuu, että Suomessa vasta opetellaan ymmärtämään kaupungistumisen dynamiikkaa.”
Sebastian Nyström: “Ihmiset haluavat asua kaupungeissa myös tulevaisuudessa, ja on kiinni päättäjistä, miten hyvin se onnistuu. Kaupungistumisessa erityisen hyvää on tiivistyminen. Tiivis kaupunki on ympäristöystävällinen asuinpaikka, koska ihmisten ei tarvitse liikkua pitkiä matkoja paikasta toiseen. Kun palvelut ovat lähellä, kysyntä kasvaa ja syntyy laajaa ostovoimaa pienelle alueelle. Koko kaupunkielämä rikastuu.”
”Jo tulevan hallituksen päätökset määrittävät aika paljon sitä, miltä Suomi näyttää vuonna 2039.”
Muuttovoiton tahdittama maa
Skenaario: Voimakas, pitkälti hallitsematon maahanmuutto tuo uusia asukkaita maan kaikkiin keskuksiin. Työmarkkinat polarisoituvat. Suurimmissa kaupungeissa on paljon korkean osaamisen ja palvelualojen työpaikkoja. Muualla sote-palvelujen rooli työllistäjänä kasvaa yhä.
Janne I. Hukkinen: “Tässä teemassa on huomioitava erityisesti ympäristön- ja ilmastonmuutos. Skenaariossa otetaan toki huomioon se, miten ympäristön muuttuminen kaukana Suomesta ja Euroopasta pakottaa ihmiset siirtymään kotiseudultaan. Mutta jos katsomme vakavasti ennusteita, muuttoliike ei lähde liikkeelle vain Afrikasta tai Lähi-idästä, vaan myös Euroopan sisältä. Ennusteet viittaavat siihen, että Välimerenkin seutu kuivuu, mikä saattaa lisätä EU:n sisäistä muuttoliikettä.”
Sinnemäki: “En usko, että maahanmuutto luo Suomesta maan, jossa alueet kasvavat tasaisesti. Sen sijaan uskon, että maahanmuuttajat tulevat sijoittumaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle. Siirtolaisen ja maahanmuuttajan identiteetti on aina omanlaisensa, ja on todennäköisempää, että pääkaupunkiseudulta löytyy suurempi joukko, jotka voivat yhdessä rakentaa juurtumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kaupunkeihin.”
Schmidt-Thomé (kirjoittaja): Kriisien pohtiminen tuntui myös monelta työmme taustahaastatteluihin osallistuneista tärkeältä. Kun hankkeiden tutkijoiden kanssa pohdimme muutosvoimien valintaa, emme kuitenkaan ottaneet esimerkiksi ympäristön tilaa tai ilmastonmuutosta yhdeksi kaupungistumisen muutosvoimaksi. Pikemminkin toivoimme, että kaikista skenaarioista nousisi esiin ilmiselviä huolenaiheita – samoin kuin huolenpitoa maailman tilasta. Yksityiskohtana mainittakoon, että Tunnin teknologia-Suomi -skenaariossa Suomeen suuntautuvasta siirtolaisuudesta merkittävä osa on peräisin Etelä-Euroopan ja Aasian kaupungeista, joiden elinolosuhteita ilmastonmuutos on heikentänyt. Eli kriiseihin liittyvä muuttoliike näkyy raportissa myös muualla kuin Muuttovoiton tahdittama maa -skenaariossa, jossa mainitaan lähtöalueina etenkin Afrikan ja Lähi-idän maita.
Pirstaloituneen työn metropolialue
Skenaario: Digitalisaatio muokkaa rajusti sekä työ- että kiinteistömarkkinoita, joita globaalit alustajätit alkavat dominoida. Työn perässä väestö keskittyy laajenevalle ja tiivistyvälle Helsingin metropolialueelle, jonka merkitys edelleen kasvaa Tallinnaan avautuvan raideyhteyden myötä. Lähiyhteisöillä on keskeinen rooli niin digitaalisen vertaisavun kuin fyysisen hoivan tarjoajina.
Hukkinen: “Toivoisin laajempaa pohdintaa digitalisaation vaikutuksista. Skenaariossa oli perinteistä näkemystä siitä, miten automatisaatio muuttaa kehitystä. Alustavasti näyttää kuitenkin siltä, että robotisaatio voi myös tuoda takaisin tuotantoa, joka on siirtynyt aiemmin halpatuotannon maihin. Kaiken kaikkiaan digitalisaatio on hyvin jännitteinen asia, jolla voisi pelata vielä lisää.”
Pakarinen: “Jos katse on vuodessa 2039, talouden suhdannevaihteluita on vaikeaa ennustaa. Siksi korkotasosta puhuminen tällaisessa skenaariossa on mielestäni liikaa kiinni tässä ajassa. Myös sijoittajien roolin korostaminen on hieman liian vahvaa. Toinen tärkeä asia kiinteistömarkkinoilla on väestöennuste. Väkimäärä määrittää palvelutarjontaa, ja jos väkimäärä kääntyy laskuun, palveluille on vähemmän kysyntää. Näin tulemme kysymyksiin siitä, mitä kiinteistövarallisuudelle tapahtuu harvaan asutuilla alueilla. Näistä asioista pitäisi ehdottomasti puhua enemmän, joten olen iloinen, että kiinteistömarkkinat huomioitiin skenaarioissa.”
Sinnemäki: “Kiinteistömarkkinoista todella puhutaan liian vähän tai liian yksipuolisesti. Kansainvälisten kiinteistösijoittajien saapuminen Suomen markkinoille on iso asia. Kansainvälisten sijoitusten tarkoitus on tuottaa lisäarvoa, ja tämä on tärkeää huomioida. Nuo sijoitukset luovat esimerkiksi suuria eroja siihen, mitkä alueet ovat arvokkaita. Tämä haastaa etsimään muita mekanismeja, joiden perusteella alueiden arvo määrittyy.”
Koste (kirjoittaja): On hienoa huomata, että kommentaattorit ovat kanssamme samoilla linjoilla siinä, että kiinteistömarkkinoiden ja kaupungistumisen yhteyksiä ei ole Suomessa riittävästi pohdittu. Kiinteistömarkkinoilla on vaikutuksia kaupungistumiselle ja myös toisinpäin. Kyse ei ole vaan investoinneista ja säästämisestä tai asumispreferensseistä vaan myös ihmisten kodeista ja kotiseuduista. Niin maaseudulla kuin kaupungeissakin: sekä liian halvaksi että kalleiksi käyvät neliöt ovat perheiden ongelmia.
”Robotisaatio voi myös tuoda takaisin tuotantoa, joka on siirtynyt aiemmin halpatuotannon maihin.”
Tunnin teknologia-Suomi
Skenaario: Osaamisvaltainen teollisuus luo työpaikkoja ja vaurautta Helsinki-Tampere-Turku-kolmioon, jonka kilpailueduksi nousevat nopeat raideyhteydet. Tiivis pientaloasuminen kasvattaa suosiotaan ja liikkuminen on palvelullistumisen myötä muuttunut todella helpoksi. Moni löytää tehokkuusajattelulle vastapainoa kiinnostavasta kaupunkikulttuuurista, jota yhteiskunnan erilaisista marginaaleista kumpuaa.
Nyström: “Suomessa on vahva arvomaailma koko maan asuttamisesta. Monet ovat sitä mieltä, että jonkun pitäisi asua joka paikassa, kunhan se joku en ole minä. Suomessa on jo nyt paljon tyhjiä neliökilometrejä, ja kun katsoo tilastoja, korkeakouluista valmistuneet muuttavat isossa mittakaavassa pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Tämä nuorten valmistuneiden nettomuutto kertoo siitä, että työpaikat ja osaajat kohtaavat pääkaupunkiseudulla. Siksi heitänkin tunnin Suomen sijaan ilmaan ajatuksen pääkaupunkiseudun kehittämisestä vielä aktiivisemmin. Mitä jos saisimme Helsingin kaupunkialueelle miljoona ihmistä? Jos emme rakentaisikaan tunnin junayhteyttä Turkuun, vaan tiivistäisimme Helsinkiä vartin säteellä keskustasta. Myös tällaisia rohkeita skenaarioita tarvitaan, jotta voimme pysyä kansainvälisesti kilpailukykyisinä.”
Sinnemäki: “Olisi tärkeää, että kaupunkien välisten yhteyksien lisäksi pystyisimme tarkastelemaan myös kaupunkien sisäisiä yhteyksiä. Niitä ei ole ollut tapana laittaa samalle viivalle, koska kaupunkien sisäiset yhteydet ovat usein halvempia investoida, mutta mielestäni tällaisiakin vertailuja kannattaisi välillä tehdä.”
Kirjoittajilta
Skenaarioraporttia kommentoineet asiantuntijat nostivat esiin todella kiinnostavia huomioita: kiitos paljon! Tuntuu hyvältä, kun ison kollektiivisen työn tulokset ovat paitsi kansien välissä myös ihmisten huulilla. Kaupungistuminen on ilmiöiden kimppuna haastava kokonaisuus yhteiskunnallisessa keskustelussa haltuun otettavaksi. Ilmeisesti raportissa on löydetty suhteellisen sopiva pelkistystaso, muttei kuitenkaan vedetty mutkia liian suoriksi. Jotta skenaarioista voivat saada otteen myös muut kuin niitä muokkaamassa olleet sidosryhmät, niissä pitää olla myös varsin tuttua tarttumapintaa. Toki näiden skenaarioiden pohjalta – tai näitä varta vasten haastamalla – voisi rakentaa myös paljon villimpiä mahdollisia tulevaisuuksia Suomen kaupungistumisesta. Ja visioida toivotun kehityksen mukaisia skenaarioita. Mutta ennen sitä olisi hyödyllistä käydä keskustelua näiden juuri valmistuneiden skenaarioiden herättämistä ajatuksista.
Pääset lukemaan Kaupungistumisen käännekohdat 2039 -skenaarioraportin kokonaisuudessaan täältä. Herääkö raportista ajatuksia tai kysymyksiä? Ole yhteydessä tiimiin! Hankkeet jatkuvat vielä pitkälle kevääseen.
Kaisa Schmidt-Thomé, Vanhempi asiantuntija
kaisa.schmidt-thome@demoshelsinki.fi
Twitter: @kaisast
Otto-Wille Koste, Projektikoordinaattori
otto-wille.koste@demoshelsinki.fi
Twitter: @owkoste