Pohjoismainen yhteiskuntamalli on ollut valtava menestys. Se ei ole sattumaa, vaan yhteisten, reiluuteen ja yhteistyöhön nojaavien arvojen ja laajalti jaetun yhteisen edistyksellisen vision ansiota. Mutta millaista on edistys yhteiskunnassa, jossa työ muuttuu, kasvu taittuu ja politiikka pirstaloituu? Mihin olemme menossa seuraavaksi?
Sitra ja Demos Helsinki tarjoavat tänä vuonna sekä eväitä että tilaisuuksia näiden kysymysten pohdintaan. Seuraava erä -julkaisu sisältää ensi vaiheessa yhteensä kymmenkunta puheenvuoroa, haastattelua ja kiteytystä työn ja toimeentulon tulevaisuudesta, aina perustulosta verotuksen tulevaisuuteen ja elefanttikäyrän tulkinnasta talouden sosiaalistumiseen.
”Työn, kasvun ja hyvinvoinnin yhteys murtuu tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana, kun globalisaatio, digitalisaatio ja väestön ikääntyminen muuttavat länsimaisia yhteiskuntia. Näin ollen on kehitettävä uusia tapoja luoda arvoa, toimeentuloa ja hyvinvointia”, sanoo Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen.
Vaikka perinteinen palkkatyö vähenisi, mielekkään tekemisen tarve ei vähene. Sekä toimeentulon että toiminnan muodot monipuolistuvat. Onkin todennäköistä, ettei käsitys ihmisen elämänkaaresta jatkossa nojaa enää yhtä vahvasti yhteen ammattiin ja työhön, vaan osaamiseen ja kyvykkyyksiin, joita kerrytetään ja hyödynnetään monin erin tavoin läpi elämän.
”Suomalainen yhteiskunta nojaa muutamiin perusodotuksiin ja -lupauksiin. Tähän asti on voinut pitkälti luottaa siihen, että koulutus tuo työpaikan ja työpaikka mahdollistaa toimeentulon ja yhteiskunnallisen osallisuuden. Työtä on luonnollisestikin tarvittu myös Suomen talouskasvun ja paremman elintason luomiseen”, sanoo Sitran ennakointi- ja tutkimusjohtaja Paula Laine.
Maailman muutoksesta huolimatta poliittisen kartan molemmin puolin tarjotaan edelleen ratkaisuja, joiden juuret ovat vahvasti kiinni teollisen palkkatyön rakenteissa.
”Poliitikkojen mahdollisuudet taata työpaikkoja tai talouskasvua ovat tänä päivänä rajallisemmat kuin menneinä vuosikymmeninä. Ihmisten perustarpeet toimeentulon, osallisuuden ja edistyksen osalta ovat silti yhtä todellisia kuin ennenkin. Perinteisiä lupauksia olisi hyvä täydentää uusilla ratkaisuilla, jotka vastaavat perustarpeisiin tulevaisuudessa”, pohtii Paula Laine.
Sytykkeitä keskustelun pohjaksi, kansalaisten tulevaisuusdialogia eri puolilla Suomea
Nyt julkaistavan Seuraava erä -kokonaisuuden ajattelua kiteyttävän muistion ovat kirjoittaneet Antti Hautamäki, Juha Leppänen, Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen.
Seuraava erä -verkkojulkaisu täydentyy vuoden mittaan uusilla artikkeleilla ja aiheilla. Teemoja on yhteensä kolme: nyt julkistettu Työ ja toimeentulo ja sitä seuraavat Demokratia ja osallisuus sekä Kasvu ja edistys. Sivuston nimi viittaa hyvinvoinnin seuraavaan erään eli pohjoismaisen yhteiskuntamallin tulevaisuuden menestystekijöihin.
2010-luvun muutokset näyttäytyvät eri ihmisille hyvin erilaisina, mikä edellyttää laajaa dialogia tulevaisuudesta.
Vuoden 2017 aikana näistä teemoista järjestetään sarja työpajoja sekä Suomessa että ulkomailla. Ensimmäiset Erätauko-työpajat pidetään Kemijärvellä ja Joensuussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Niissä pohditaan työn ja toimeentulon kysymyksiä. Työpajoihin kutsutaan monipuolinen joukko suomalaisia keskustelemaan käynnissä olevista yhteiskunnallisista muutoksista ja rakentamaan yhteistä tulkintaa tulevaisuudesta.
Neljän asiantuntijatyöpajan sarja käynnistyy 19.1.2017 San Franciscosta ja jatkuu myöhemmin keväällä Lontoossa, Tokiossa ja Visbyn Almedalsveckanilla. Kansainvälisen työpajasarjan tavoitteena on syventää ymmärrystä käynnissä olevasta yhteiskuntien muutoksesta ja sen eri ilmiöistä sekä kiinnostavimmista uusista ratkaisuista. Taustalla on näkemys, että käytännössä kaikki yhteiskunnat kohtaavat nyt samat valtavat muutokset, jotka liittyvät sekä tuotantorakenteiden muutokseen että ihmisten tapaan kokea kuulumista. Tätä kautta kysymykset yhteiskunnallisten ratkaisuden reiluudesta ja yhteiskunnallisesta edistyksestä nousevat uudella tavalla keskusteluun.
Seuraava erä -sivustolta löydät tietoja ja näkemyksiä tulevaisuuskeskustelun pohjaksi. Seuraa keskustelua myös Twitterissä: #seuraavaerä #nextera #tulevaisuus