Hallinto Suomessa ja muualla maailmassa kohtaa suuria paineita uudistua. Vuoteen 2020 mennessä 50 miljardia laitetta on kytkettynä internetiin. Toisen maailmansodan jälkeisen maailman suurin pakolaiskriisi on näkynyt myös Suomessa, kun maahan on saapunut yli 30 000 turvapaikanhakijaa noin puolessa vuodessa. Toisaalta Suomessa ja Euroopassa on tulevina vuosikymmeninä odotettavissa ennennäkemätön väestön vanheneminen. Nämä ilmiöt ovat esimerkkejä toimintaympäristön muutoksista, joihin vastaamiseen ei ole valmiita malleja. Ne tuovat mukanaan monimutkaisia haasteita, joiden ratkaisuja on useimpien mielestä jopa mahdotonta suunnitella.
Kokeilut on nostettu esiin keinona uudistaa ja sukkeloittaa hallinnon – kuten ministeriöiden – toimintaa. Kokeiluilla tarkoitetaan väliaikaisia asetelmia, jotka mahdollistavat toimenpiteiden kuten säädösten tai palveluiden testaamisen ja asteittaisen kehittämisen ennen niiden laajempaa käyttöönottoa. Muun muassa Euroopan komissio (2013) on suositellut jäsenmaitaan kehittämään ohjauskeinoja, jotka perustuvat ihmisen käyttäytymisen laajempaan ymmärtämiseen. Tämä voidaan toteuttaa kokeiluin (ks. esim. Demos Helsinki, 2015). Suomen hallitusohjelmassa (2015) kokeileminen nostettiin tärkeäksi painopistealueeksi.
Kokeilut tekevät toden teolla tuloaan suomalaiseen hallintoon
Viime vuosina suomalaisissa ministeriöissä on jo nähty kokeilujen esiinmarssi.
Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö hallinnoi Liikennelabraa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa digitaalisten liikkumispalveluiden ekosysteemi kokeilujen keinoin. Suomessa on käynnissä ja suunnitteilla yli 100 liikennekokeilua. Valtioneuvoston kansliassa rakennetaan parhaillaan asiantuntijatiimiä, jolla tuetaan suomalaista kokeilutoimintaa. Ympäristöministeriö on ollut tukemassa ja käynnistämässä kymmeniä vihreän talouden kokeiluja.
Uusien toimintatapojen omaksuminen ei ole yllätys. Ministeriöiden, kuntien, säätiöiden, yritysten ja muiden organisaatioiden edustajista koostunut asiantuntijajoukko tunnisti Demos Helsingin järjestämässä tilaisuudessa ainakin neljä merkittävän suurta mahdollisuutta:
1.LAINSÄÄDÄNNÖN JA YHTEISKUNNAN AVAAMINEN. Kokeilutoiminnalla voidaan rakentaa avoimempaa yhteiskuntaa, jossa kansalaiset voivat olla mukana kokeilemisessa sekä ajan tasalla näyttöön perustuvasta ja kokeilevasta kehittämisestä.
2.ERI ALOJEN OSAAMISEN YHDISTÄMINEN. Kokeileminen on haastelähtöistä ja voi toimia kaivattuna katalyyttina hallinnon ja toimialojen rajoja ylittävälle yhteistyölle.
3.KEHITTÄMISEN NOPEUTUMINEN. Virheistä järjestelmällisesti oppimalla ja suunnittelua keventämällä on mahdollista kehittää ketterämmin ja tehokkaammin.
4.MONIMUTKAISTEN HAASTEIDEN PILKKOMINEN. Kokeilemalla voidaan edetä näyttövetoisesti kohti monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämistä.
Tällä hetkellä puretaan kokeilujen tiellä olevia esteitä ja rakennetaan niille toimintaedellytyksiä. Taustalla on kevään 2015 hallitusohjelman painotus, jolla halutaan edistää yhteiskunnan edellytyksiä toimia kokeilevasti. Yksi keskeisistä edellytyksistä on rahoitus.
Kokeilujen rahoittamiselle etsitään malleja nyt
Demos Helsinki, Suomen ympäristökeskus ja valtioneuvoston kanslia tekevät nyt selvitystä siitä, miten suomalaisesta kokeilurahoituksesta saadaan saumattomasti toimivaa ja oikein kohdistettua. Selvitys tehdään vuorovaikutteisesti säätiöiden, kuntien, rahoitusinstrumenttien, yritysten, ministeriöiden ja monien muiden toimijoiden kanssa.
Haluatko mukaan tekemään kokeilurahoitusselvitystä? Kokeilukummit-yhteisö kokoontuu kolme kertaa yhteiskehittämään rahoituksen uusia muotoja. Mukaan halutaan kokemusasiantuntijoita, eikä osallistuminen ei edellytä erityistietämystä. Lue lisää ja ilmoittaudu:
http://kokeilevasuomi.fi/tule-mukaan-kehittamaan-suomalaisen-kokeilurahoituksen-uusia-muotoja-
Lisätietoja kokeilurahoitusselvityksestä:
Mikko Annala
tutkija, Demos Helsinki
+358 40 778 6062
mikko.annala(at)demoshelsinki.fi
Annukka Berg
tutkija, Suomen ympäristökeskus
+358 50 367 4996
annukka.berg(at)ymparisto.fi
Kaisa Lähteenmäki-Smith
Tiedeasiantuntija, politiikka-analyysiyksikkö
Valtioneuvoston kanslia
+358 50 347 4187
anna-kaisa.lahteenmaki-smith(at)vnk.fi