Demos Helsinki tekee tämän kuun lopussa uuden kokeilun: Koulu-festivaalin. Miksi oikein järjestämme demoslaisten tarkasti fasilitoiman työpajan sijaan puitteet tuntemattomille ihmisille opettaa toinen toisilleen itse päättämistään aiheista?
Suomalainen yhteiskunta on satsannut väestön koulutukseen valtavasti resursseja. Paljon jo silloin, kun Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, vielä enemmän nyt kun Suomi on kohonnut maailman kehittyneimpien ja vauraimpien kansakuntien joukkoon. Tämän seurauksena suomalaisen yhteiskunnan suurin resurssi vuonna 2012 on kansalaisten osaaminen. Osaamisen kasvua on kiihdyttänyt edelleen avoin digitaalinen kommunikaatio ja internet.
Nyt suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin opimme jakamaan tätä osaamista toinen toisillemme.
Jos löydämme keinon taitojemme levittämiseen, löydämme katoavien työpaikkojen tilalle uusia. Löydämme keinon katkaista periytyvän syrjäytymisen kierteitä. Löydämme tapoja parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta. Löydämme taitoja, joilla selviämme yli öljyhuipusta tai maailman ruokavarantojen ehtymisestä. Löydämme toimintatapoja, joilla kurjista työpaikoista tehdään mielekkäämpiä. Löydämme suurille ikäluokille tavan kokea olevansa hyödyllisiä vielä eläkkeelläkin. Löydämme tavan yhdistää sukupolvia ja naapurustoja. Löydämme avaimen yhteiskunnan elinvoimaisuuteen, joka ei riipu yksittäisten yritysten menestyksestä, luonnonvaroista tai kansainvälisten markkinoiden suhdanteista.
Elokuussa 2012 järjestettävältä Koulu-festivaalilta ei löydy oppitunteja, jotka antaisivat suoraan valmiuksia ratkaista edellä listattuja häijyjä ongelmia. Sen sijaan Koulu on kokeilu siitä, miten ihmisten osaaminen päästetään irti. Se on tilaisuus jokaiselle kokeilla, mitä toisia kiinnostavaa osaakaan, miten omia tietojaan ja taitojaan voi siirtää toisille ja mitä toisille opettamisessa oppii itse. Elokuun 2012 Koulu osoittaa, mitä tämä voisi olla, jos päästämme kokeilujen prosessin käyntiin.
Taitojen kokeileminen, jakaminen ja yhdessä oppiminen ovat tärkeä osa demokratiaa. Demokratia on usein vain hieno sana, joka viittaa vaaleihin. Koulu kiinnittää huomion siihen, että demokratia on ennen kaikkea ihmisten kykyä tehdä yhdessä asioita, mitä puuhaamiseksikin joskus kutsutaan. Puuhata ja samalla oppia yhä enemmän. Jopa niin paljon, että puuhaamisesta syntyy ratkaisuja jopa ihmiskunnan häijyimpiin ongelmiin.