Yliopistot 2020-luvulla: Sivistystä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

Demos Helsinki laati keskustelupaperin yliopistojen roolista 2020-luvun Suomessa. Sen mukaan kriittistä ajattelua tulee opettaa niillekin, jotka eivät päädy korkeakouluun. Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, Ylioppilaslehden päätoimittaja Susanne Salmi ja Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen kommentoivat paperin väittämiä.

Digitaalinen tiedonvälitys on tehnyt informaatiosta helposti saavutettavaa ja muuttanut tieteellisen asiantuntijuuden erityisasemaa. Tutkintojen merkitys on muuttunut, ja reitit työmarkkinoille moninaistuneet. Esimerkiksi tämän takia yliopistojen roolia tulee päivittää seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa.

Demos Helsingin kirjoittamaan keskustelupaperiin haastateltiin kaikkiaan 23 ihmistä: yliopistojen johtoa, työntekijöitä, sekä Suomen ulkopuolella vaikuttavia tutkijoita. Lisäksi haastattelimme ihmisiä politiikasta, koulumaailmasta, mediasta, julkishallinnosta ja etujärjestöistä.

Paperin keskeisenä johtopäätöksenä on, että tutkitun tiedon, sivistyksen ja kriittisen ajattelun tarve kasvaa. Tieteellisen maailmankuvan levittäminen koko kansalle on paperin mukaan yliopistojen uusi “lähetyskäsky”.

–  Yliopistojen vahvin tapa vaikuttaa yhteiskunnassa on tarjota reitti maailman parhaaseen tietoon. Siksi yliopistojen tulee monipuolistaa suhdettaan koko kansaan. On entistä tärkeämpää avata tieteellistä maailmankuvaa heillekin, jotka eivät koskaan hae korkeakouluun, Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Iina Koskinen sanoo.

Enemmän puhetta yliopistojen vaikuttavuudesta

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen uskoo, että yliopistojen merkitys on ensi vuosikymmenellä nykyistä suurempi.

– Tutkittu tieto ei tuota aina sellaisia yksiselitteisiä vastauksia, joita populismi pyrkii tarjoamaan. On äärimmäisen tärkeää, että tutkittu tieto on vahvasti mukana ihmisten käsitysten syntymisessä, Mönkkönen sanoo.

Mönkkösen mielestä keskustelu yliopistoista on jämähtänyt yksipuoliseksi puheeksi taloudesta ja innovaatioista. Yliopistojen rooli pitäisi sanoittaa uudelleen. Ylioppilaslehden nykyinen päätoimittaja Susanne Salmi on samoilla linjoilla.

– Keskustelupaperi osoittaa ansiokkaasti sen, kuinka merkittävä ja kompleksinen rooli yliopistoilla on tulevaisuuden Suomessa. Tämä ohitetaan liian usein, kun keskustellaan yliopistojen rahoituksesta. Jos keskitymme vain laskemaan suoritettujen tutkintojen määrää, unohdamme, millaisia asioita jää Excel-taulukoiden ulkopuolelle, Salmi sanoo.

Esimerkkeinä mittausten ulkopuolelle jäävistä hyödyllisistä asioista Salmi mainitsee yliopistossa syntyvät verkostot, kriittisen ajattelun taidon ja hyvän elämän.

– Hyvinvoivat opiskelijat ja tutkijat kykenevät paljon suurempiin saavutuksiin kuin taloudellisesti ahtaalle ajetut tai liiallisen työkuorman rasittamat. Näiden asioiden arvoa ei voida rahassa mitata, eikä tieteellisen maailmankuvan levittäminen tai sivistyksen kehtona toimiminen ole mahdollista ilman niitä, Salmi täydentää.

Koulutusperäinen maahanmuutto ratkaisuna

Yliopisto2020-keskustelupaperin toinen teesi käsittelee yliopistoyhteisöä siltana, joka yhdistää paikallisia verkostoja kansainväliseen.

– Tämä aihe on erityisen tärkeä. Se muistuttaa, että olemme osa suurempaa kokonaisuutta. Kukaan ei pärjää täällä yksin, sanoo Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen.

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen huomauttaa, että syntyvyys on laskenut Suomessa tällä vuosikymmenellä ja tarvitsemme lisää työikäisiä. Yliopistoilla on merkittävä rooli siinä, että nuoret ja osaavat ihmiset muuttavat Suomeen opiskelemaan ja jäävät tänne töihin.

– Työperäisen maahanmuuton sijaan pitäisi puhua työ- ja koulutusperäisestä maahanmuutosta. Suomeen tarvitaan kaikenlaisia osaajia, Mönkkönen sanoo.  

Kansainvälisyyden lisäksi on tärkeää, että yliopistot lisäävät vuoropuhelua ja yhteistyötä muiden yhteiskunnan instituutioiden kanssa.

– Vakaamman yhteiskunnalliset pohjan luominen tutkitulle tiedolle on yhteinen tehtävä, jota yliopistot eivät tee yksin, vaan yhdessä muiden kanssa, Mönkkönen sanoo.

– Yhteistyön lisääminen korkeakoulujen ja toisen asteen välillä on merkittävä askel oikeaan suuntaan ja kohti parempaa tulevaisuutta, Pajunen täydentää.

Poimintoja #Yliopisto2020-keskustelupaperin julkistustilaisuudesta

Artikkelikuva: Patrik Göthe