Vaikuttavuussijoittaminen on globaaleilla finanssimarkkinoilla vielä pientä, mutta milleniaaleille vastuullinen liiketoiminta merkitsee aiempia sukupolvia enemmän.
Tällä hetkellä vaikuttavuussijoittaminen edustaa 100 miljardin dollarin nappikauppaa globaaleilla finanssimarkkinoilla. Mutta kasvuvauhti on kova, ja summa voi jo vuoteen 2020 mennessä nousta jopa 1000 miljardiin. Globaaleilla rahoitusmarkkinoilla biljoona dollaria ei vielä keikuta venettä, mutta seuraavien 30 vuoden aikana arviolta 30 biljoonan dollarin edestä varoja siirtyy pelkästään Yhdysvalloissa sukupolville, jotka ovat tutkimusten mukaan huomattavasti aiempaa kiinnostuneempia arvopohjaisesta sijoittamisesta.
Mitä kriteerejä vastuullisen liiketoiminnan pitää sekä bisneksenä että mahdollisena sijoituskohteena täyttää? Miten bisnesksestä ja siihen sijoitetusta rahasta tulee paitsi fiksua, niin myös hyvää?
Jos vanhan talousviisauden mukaan fiksu raha hakeutuu lähtökohtaisesti korkeimman mahdollisen tuoton perään tavalla, joka edistää tehokkuutta, resurssien oikeaa käyttöä sekä ohjaa pääomia aidosti kilpailukykyisille ja taloudellista arvoa tuottaville yrityksille, hypen mukaan uuden hyvän rahan ohjaamat organisaatiot täyttävät kaikki nämä vaatimukset, mutta tuottavat samalla yhteiskunnallista hyvää ja positiivista vaikuttavuutta.
Ja nyt emme puhu mistä tahansa organisaatioista, vaan nimenomaan pörssikursseilla seurattavista talousjättilaisistä.
Voidaankin kysyä, onko vaikuttavuudessa tulossa arvonmäärityksen uusi vipuvarsi ja korreloiko yrityksen tulevaisuudessa keräämien pääomien määrä sen ratkoman yhteiskunnallisen ongelman suuruuden kanssa. Jos näin on, saatamme nähdä pääomavirroissa merkittäviä muutoksia.
Jotta väitteemme ei jäisi tasolle, jossa vastuullisuus koetaan iskulausemaisena ihmelääkkeenä vähän kaikkeen taloudelliseen toimelaisuuteen, on hyvä paaluttaa neljä ohittamatonta kriteeriä vastuulliselle, positiivista yhteiskuntavaikutusta tuottavalle liiketoiminnalle. Ilman näitä toiminnassa voi toki olla vastuullisia elementtejä, mutta se ei vielä ole oikeaa bisnestä.
Inspiraatiota siitä, millaisia globaaleja yhteiskunnallisia ongelmia meillä on ratkottavana, löytyy esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGs) listauksesta.
Mitä on vastuullinen liiketoiminta? Neljä ohittamatonta kriteeriä vastuulliselle bisnekselle
1. Vaikutuksen täytyy liittyä yrityksen ydinliiketoimintaan
Ollakseen mahdollisimman tehokasta, vaikuttavuuden tulee olla suoraa seurausta yrityksen tarjoamista tuotteista tai palveluista. Tällainen vaikuttavuus kasvaa liikevaihdon mukana: mitä enemmän tuotettasi käytetään, sitä suurempia ovat liiketoiminnan ympäristöönsä tuottamat positiiviset vaikutukset. Esimerkiksi halpoja kuivakäymälöitä kehittyviin maihin vievän yrityksen lisääntynyt myynti parantaa samaan aikaan hygieniaoloja ja ehkäisee tauteja.
Sen sijaan varsinaisesta liiketoiminnasta erilliset vastuullisuusprojektit eivät täytä tätä kriteeriä. Ne eivät ole yhteydessä liikevaihtoon, ovat usein PR-painotteisia mainostemppuja ja tuottavat lyhyellä aikavälillä vain lisäkustannuksia. Tämä ei tietenkään tarkoita, että jos tuote on hyvä, yritysvastuun voi unohtaa. Kuivakäymälöidenkin hyödyt nollaantuvat, mikäli niitä ei valmisteta kestävällä tavalla. Pelkkä hyvä tuote ei riitä, vaan se on onnistuttava myös tuottamaan vastuullisesti ja kestävästi.
2. Vaikutukselle on oltava markkinat, eli sen on vastattava oikeaan ongelmaan
Useimmat tuotteet ja palvelut parantavat ainakin niitä hyödyntävän asiakkaan elämää jollakin tavalla. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että niiden tuottaminen ratkaisee merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Edellä mainitut kuivakäymälät voivat ehkäistä tautien leviämistä niillä alueilla, joissa ihmisillä ei ole pääsyä kunnollisiin saniteettitiloihin. Sen sijaan lämmitettävien istuinrenkaiden valmistaja tuskin voi ylpeillä vastaavilla vaikutuksilla, vaikka lämpimämpi istuin varmasti huussien käyttömukavuutta parantaakin.
3. Vaikutus pitää voida todentaa
Vaikuttavuuden todentaminen on kriteereistä tärkein ja samalla haastavin. Tarkka sijoittaja, joka laittaa pääomansa töihin esimerkiksi elinkelpoisempien slummien puolesta, haluaa saada kuivakäymälöiden valmistajalta todisteita siitä, että tuote todellakin parantaa hygieniaoloja ja vähentää sairastumisia. Samalla todennetut tulokset houkuttelevat lisää sijoittajia, joilla on samanlaiset tavoitteet.
Vaikuttavuuden systemaattisella mittaamisella voidaan saavuttaa monenlaisia liiketoiminnallisia etuja aina mainehyödyistä operatiiviseen tehostamiseen ja asiakkaiden tarpeiden parempaan ymmärtämiseen. Onkin selvää, että kun yrityksen vaikuttavuus ja liikevaihto korreloivat positiivisesti, ei vaikuttavuuden mittaamisella ja keskeisellä bisnestiedolla ole välttämättä mitään eroa.
Vaikuttavuuden arviointi on tunnustetusti vaikeaa silloin, kun vaikutukset ovat epäsuoria. Tältä osin mittaamisen menetelmät ovat vasta kehittymässä. Epäsuorien hyötyjen tunnistaminen edellyttää monipuolista ja syvää yhteistyötä niiden kanssa, jotka työskentelevät muilla tavoin vaikutuksen kohteena olevan teeman tai yhteisön kanssa.
4. Vaikutus on tuotettava kilpailijoita tehokkaammin
Jo mainitun talousviisauden mukaan tehokkailla markkinoilla pääoma ohjautuu kannattavimpiin investointeihin. Näin ollen on luonnollista, että vaikuttavuutta etsivä pääoma hakeutuu sinne, missä se saa parasta tuottoa suhteessa tavoitteisiinsa. Mikäli vaikkapa vesijohtojärjestelmiä rakentava yritys parantaa slummien elinoloja tehokkaammin, saattaa sijoittaja haluta panostaa siihen kuivakäymälöiden sijaan. Lähtökohtaisesti näiden kahden sijoituksen vaikutusten vertailu on haastavaa. Vertailtavuus kuitenkin paranee sitä mukaa, kun esim. IRIS:n kaltaiset standardit myös vaikuttavuuden mittaamiselle yleistyvät.
Vaikuttavuusnäkökulman esiinnousu yritysten arvon ja sijoitusten arvioinnissa on yksinomaan positiivinen ilmiö. Mitä enemmän sijoituksia ja pääomavirtauksia tarkastellaan vaikuttavuuden kriteerien kautta, sitä enemmän yritystoiminnassa kiinnitetään niihin huomiota. Ja kun vaikuttavuuden mittaaminen kehittyy luotettavammaksi, kasvattaa suosiotaan ja standardisoituu, voivat yritykset toden teolla alkaa kilpailla pääomista tästäkin näkökulmasta.
Ja tällöin se fiksu raha muuttuu helpommin siksi kuuluisaksi hyväksi rahaksi.
Kirjoittajat: Hammu Varjonen & Petteri Lillberg.
Ota yhteyttä Petteriin, mikäli haluat keskustella siitä, miten positiivinen yhteiskuntavaikutus voidaan yhdistää liiketaloudellisen tuloksen parantamiseen. Seuraa Petteriä myös Twitterissä.