Digitaaliset alustat määrittävät ja hallitsevat yhä enemmän ihmisten välistä vaihdantaa ja vuorovaikutusta. Mitä haasteita alustatalous luo lainsäätäjille ja suomalaiselle hallintokulttuurille?
Jälkiteollinen yhteiskunta ja digitalisaatio muuttaa radikaalisti yhteiskuntiemme rakenteita. Keinoäly, huipputehokkaat informaatioverkostot ja automaatio tekevät yksilöistä yhä voimakkaampia. Yksilöllä on mahtavat mahdollisuudet olla kuka tahansa tai tehdä mitä tahansa, ehkäpä siksi Yuval Noah Hararin mukaan tulee muuttumaan luultavasti myös se, mitä on olla ihminen. Talous, ihmisten identiteettien muodostaminen ja poliittinen käyttäytyminen ovat murroksessa. Samanaikaisesti Suomessa julkinen hallinto on kuin kömpelö lainsäädännöllinen IT-järjestelmä, joka on pian yhteensopimaton digitaalisen maailman kanssa, ellei sitä päivitetä uuteen versioon.
Jeremy Rifkinin mukaan asioiden internet johdattaa talouden kehitystä markkinahyödykkeistä kohti jaettavia hyödykkeitä, joissa vaihdannan kustannukset ovat mitättömiä. Alustatalous on joukko digitaalisia ekosysteemejä, joissa keskeistä on dataan perustuva arvonluonti ja vauraus. Se muuttaa massadatoineen, algoritmeineen ja pilvipalveluineen fundamentaalisti poliittisen päätöksenteon luonnetta muun muassa seuraavalla kolmella tavalla:
1. Alustojen kasvu nojautuu dataan, ei taloudellisiin mittareihin
Digitaaliset alustat toimivat eri logiikalla kuin perinteiset yritykset. Tuottavuus perustuu käyttäjiin ja heidän välisen luottamuksen kasvattamiseen, ei voiton tuottamiseen. Esimerkiksi viestintäpalvelu Snapchat ei puhunut pörssilistautumisessaan mitään taloudellisesta kannattavuudesta. WhatsAppilla 50 insinööriä pyörittää 900 miljoonan yritystä. Kuinka kestäviä hallinnon yhteiskuntaa mittaavat taloudelliset mittarit oikein ovat alustatalouden aikakaudella, jossa datan määrä ja laatu määrittelevät menestyksen, eivät voitot tai luodut työpaikat?
2. Julkiset tulot pienenevät, pääomat kasautuvat
Kun Suomessa puhutaan alustataloudesta, keskusteluissa sivutaan aina sääntelyä, jonka avulla valtio voisi puuttua esimerkiksi vauraudenjakoon. Julkinen kirstu ei voi enää turvautua verota ja tue-ajatteluun. Tämä ei toimi alustataloudessa, jossa kasvava tuottavuus ei johda entiseen tapaan palkkatyön ja investointien kasvuun. Miten siis varmistetaan, että meillä on varaa jatkossa kaikkia hyödyttäviin palveluihin kuten koulutukseen? Vaikka pörssikurssit nousisivat, se ei suoraan korreloi yleisesti yhteiskuntaa hyödyttävien investointien kanssa.
3. Alustat globaaleja, vaikutukset lokaaleja
Julkinen valta ei voi kansallisella tasolla nojautua ennustettavaan ja hallittavaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Digitaaliset alustat siirtyvät vaivattomasti maasta toiseen ja ovat jo nyt luonnollisia globaaleja monopoleja, koska mitä enemmän käyttäjiä alustalla on, sitä paremmiksi kehittyvät sen algoritmit, ja sitä vähemmän on tarvetta kilpailulle. Google monopolisoi internet-haut, Uber taksipalvelut. Tämä johtaa siihen, että tarvitaan yhä vahvempaa monikansallista päätöksentekoa, koska kansallisvaltioiden valta pysyttelee niiden rajojen sisällä.
Alustojen vaikutukset ihmisten väliseen toimintaan ovat silti enimmäkseen paikallisia, kuten Uberin rantautumisen aikana nähtiin. Suomalaisen lainsäätäjän tulee huomioida alustojen tuomat muutokset ja mahdollisuudet. Uusien globaalien alustojen yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan testailla ja kokeilla paikallisesti. Esimerkiksi Englannissa finanssialalla ovat yleistyneet lainsäädännölliset hiekkalaatikot (eng. regulatory sandbox), joissa startupit voivat kokeilla siipiään kevyen sääntelyn parissa, kunnes toiminta kasvaa tarpeeksi isoksi. Hallinto ei voi enää piiloutua normien ja lakien taakse, vaan julkisen vallan on alustojen avulla osattava avata ovia arvonluonnille.
Hallinnon muutoskyvyllä on ratkaiseva rooli
Taloustieteilijä Mariana Mazzucaton mukaan julkishallinnon tehtävänä on toimia alustatalouden suunnannäyttäjänä ja ratkaistava, kuinka ohjata alustoja suuntaan, joka palvelee yhteiskunnallisen hyvän periaatteita. Miten julkinen valta voisi mahdollistaa esimerkiksi parempaa työelämää, aktiivista kansalaisuutta ja ihmisten hyvinvointia alustojen ja uuden teknologian avulla?
Alustojen tuomat haasteet ovat monimutkaisia, mikä edellyttää suomalaiselta hallintokulttuurilta muutoskykyä. Kun yksilöiden toiminta sijaitsee alustoilla kontrollin ulottumattomissa, julkisen vallan pitää osata asettaa toiminnalle kestävät ja vastuulliset raamit. Globaalien alustojen tuomat haasteet eivät katso suomalaisen julkisen sektorin organisaatiokaavioita. Tästä syystä Suomen hallintokulttuurin pitää pystyä mukautumaan sellaiseksi, että se pystyy ratkaisemaan haasteita ennakkoluulottomasti, uskaltaa kokeilla ja toimia yli hallinnon rajalinjojen.