Voisinko minä järjestää haastekilpailun?

Haastekilpailun järjestäminen on rohkea päätös sitoutua uusien ratkaisujen etsimiseen. Haastekilpailut voivat esimerkiksi lisätä tietoisuutta ratkaistavasta ongelmasta, lisätä keskustelua ongelmasta, synnyttää uudenlaisia yhteisöjä sekä tuottaa kiinnostavia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Kirjoitimme viimeksi siitä, miksi Suomen juhlavuotena järjestettävistä haastekilpailuista kannattaa kiinnostua. Nyt pureudumme kysymyksiin, joita haastekilpailun toteuttajan kannattaa pohtia. Tässä viisi kysymystä sinulle, joka pohdit haastekilpailun järjestämistä.

1. Oletko valmis vastaanottamaan yllättäviä ratkaisuja ja sitoutumaan niiden kehittämiseen?Haastekilpailujen idea on valjastaa suurten joukkojen tiedot ja osaaminen määritellyn haasteen ratkaisemiseksi. Haastekilpailun avulla on mahdollista löytää ympäröivästä yhteiskunnasta piileviä, yllättäviäkin resursseja, jotka auttavat haasteen ratkaisemisessa. Esimerkiksi toisilleen entuudelta tuntemattomat toimijat voivat löytää uusia yhteistyötapoja. Kilpailu voi nostaa esiin myös muuten toimivia keksintöjä, jotka muuten jäisivät toteuttamatta.  Kilpailussa varmaa on vain haaste – ratkaisujen kirjoa ei voi määrittää etukäteen. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että järjestäjä sitoutuu ratkaisujen kehittämiseen ja tiimien tukemiseen. Vähintä mitä voi tehdä, on etsiä toteuttajakumppaneita, jotka mahdollistavat ratkaisujen toteuttamisen. Se on haastavaa, kun ei ole selvästi tiedossa mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

2. Onko olemassa riittävä määrä ihmisiä ja organisaatioita, jotka ylipäätään kykenevät tuottamaan kaipaamasi ratkaisun haasteeseen?

Tämä on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Haastekilpailun järjestäjänä elämäsi on huomattavasti helpompaa ja yöunesi selvästi levollisemmat, mikäli onnistut haastekilpailun lanseeraamisen yhteydessä tavoittamaan haasteen ratkaisemisesta kiinnostuneet ryhmät ja yksilöt. Hyvä keino on tehdä huolellinen toimijakartoitus ja vaikkapa testata ideaa haastekilpailusta potentiaalisella ratkaisijalla: lähtisitkö sinä mukaan? Aina ei tietysti ole niin, että enemmän on enemmän. Yksityiskohtaisissa ja tarkasti määritellyissä haasteissa (esimerkiksi NASA:n Space Poop Challenge) laatu korvaa määrän. Erittäin tarkasti määritellyt haasteet ovat usein kansainvälisesti avoimia. Lisäksi kysymys liittyy myös valitsemaasi metodologiaan, josta lisää kysymyksen 5 yhteydessä. Nyrkkisääntö on, että mitä avoimemmin määritelty haaste, sitä pienemmälle joukolle se voi olla suunnattu. Erittäin tarkasti määritellyn haasteen potentiaalinen ratkaisijajoukko on hajautunut ja siksi näiden haastekilpailujen kannattaa olla mahdollisimman laajalle joukolle avoimia.

3. Miksi haasteen ratkaiseminen motivoisi ratkaisijoita?

Potentiaalisten ratkaisijoiden motivaation ymmärtäminen on keskeistä menestyksekkään ja vaikuttavan haastekilpailun järjestämisessä. On keskeistä ymmärtää, että voittajalle tai useammalle voittajalle annettu rahapalkinto ei ole ainoa motivoiva tekijä kilpailuun osallistumisessa. Brittiläisen innovaatiosäätiö Nestan haastekilpailujen järjestämiseen pureutuvassa työkirjassa todetaan, että hyvä haastekilpailu tunnistaa ja vastaa potentiaalisten ratkaisijoiden motivaatioihin. Usein kilpailijoita motivoi rahan lisäksi kehittyminen omalla alalla, tunnustuksen saaminen saavutuksistaan, toimivan ratkaisun kehittäminen monimutkaiseen ongelmaan, uusien taitojen ja tietojen oppiminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Nämä motivaatiotekijät on hyvä ottaa huomioon potentiaalisia ratkaisijoita kartoittaessa.

4. Haluatko ensisijaisesti kehittää uusia yhteyksiä toimijoiden välille vai kiihdyttää organisaatioiden sisäistä innovatiivisuutta

Haastekilpailuista syntyy uusia ratkaisuja määriteltyyn haasteeseen. Lisäksi ne toimivat alustoina toimialat ylittävälle yhteiskehittämiselle ja rakentavat tärkeitä yhteyksiä erilaisten toimijoiden välille. Hyväksi havaittu keino aidosti uusien ratkaisuideoiden esiin houkuttelemiseksi on edellyttää, että kilpailun tiimeissä on jäseniä eri organisaatioista ja taustoista. Haastekilpailut toimivat silti myös organisaation sisäisenä kehittämisen välineenä  – oleellista on avata innovaatioprosessi niin, ettei ketään potentiaalista, yllättävää ratkaisijaa suljeta ulos etukäteen. On siis hyvä varmistaa, että haastekilpailun viestinnälle on varattu runsaasti resursseja ja, että viestinnällä tavoitetaan laajasti kansalaisjärjestöjä, yrityksiä, julkista sektoria ja korkeakouluja.

5. Fasilitoitu vai fasilitoimaton?

Haastekilpailujen metodologian valinnassa on tehtävä pääasiassa yksi suuri päätös: järjestääkö fasilitoitu vai fasilitoimaton kilpailu? Fasilitoiduissa haaste on yleensä löyhästi rajattu, rajaus voi olla jopa vaan teema (esim. tulevaisuuden kaupungistuminen tai ikääntyneiden helpompi asuminen yksin). Fasilitoimattomissa sen sijaan määrittellään ennen kilpailun avaamista tarkat kriteerit ratkaisulle. Järjestäjä ei tyypillisesti tarjoa kehittämistukea tämänkaltaisissa kilpailuissa. Valaiseva esimerkki fasilitoimattomasta on Nestan Longitude Prize, jossa etsitään halpaa, tarkkaa, nopeaa ja helppokäyttöistä bakteeritulehdusten testausvälinettä. Kilpailu avattiin vuonna 2014 ja siihen vastaanotetaan kilpailuehdotuksia vuoteen 2019 asti. Toisaalta erinomainen esimerkki fasilitoidusta puolestaan on Helsinki Challenge, jossa etsitään tiedepohjaisia ratkaisuja esimerkiksi kaupungistumisen tulevaisuuteen. Helsinki Challengessa tiimien työtä ovat yhteiskehittämässä eri alojen asiantuntijat, muut tutkijat, yliopistojen alumnit, media ja päättäjät. Yhteiskehittämiselle järjestetään esimerkiksi klinikoita ja intensiivisiä leirejä, joihin suuri joukko ihmisiä kokoontuu kehittämään osallistujien ratkaisuja.

Mikael Sokero & Julia Jousilahti

Kiinnostuitko yhteistyöstä? Voisitko sinä järjestää haastekilpailun?
Ota yhteyttä

Mikael Sokero

Challenge-asiantuntija, tutkija

mikael.sokero@demoshelsinki.fi, +358401646453

Julia Jousilahti

Challenge-asiantuntija, tutkija

julia.jousilahti@demoshelsinki.fi, +358407224931

helsinki challenge pitch night uutiskirje