Jotta jouluksi voidaan rauhoittua, ensin pitää touhuta. Tämä ymmärrettiin Demos Helsingin toimistolla, jonne kokoontui perjantaina 13. joulukuuta kirjava ja runsas joukko visioimaan vuotta 2026 ja reittejä sinne. Mitä pitäisi tehdä nyt, että vuonna 2026 menee hyvin?
”Täytyy miettiä, miten fyysinen omistaminen voidaan irrottaa lopputuotteesta nauttimisesta”, sanoi Rautakeskon ympäristöpäälikkö Jesse Mether. Puheenvuorossaan Mether painotti, että nyt on mietittävä avoimesti keinoja, joiden kautta kuluttamiseen liittyvät rakenteelliset, kaupalliset ja asenteelliset muutokset tapahtuvat. ”Omistaminen oli pitkään siistiä. Mutta samoin 70-luvulla sisällä polttaminen oli coolin menestyjän merkki.” Ehkä kela voi kääntyä niin päin, että liika omistaminen onkin raskasta ja rajoittavaa. Tulevaisuudessa peruskuluttajalla ehkä on käytettävissään laajempi valikoima pienemmillä kustannuksilla: ”Osta yksi työkalu ja saat 20 kaupan päälle.”
Hyvinkään kaupungin kaavoituspäällikkö Anne Jarva puolestaan herätti keskustelua kertomalla kaupunkisuunnitteluun liittyvästä muutosvastarinnasta. Miten kaupunkia voidaan kehittää, jos ihmiset ovat kiintyneet entiseen eikä uudessa ratkaisussa olevia hyviä puolia osata nähdä? ”Usein paras keino on testata ratkaisua väliaikaisesti. Joskus vasta autokadun sulkeminen kuukaudeksi saa huomaamaan, että pääsenkin kauppaan myös toista reittiä.”
Nyt-liitteen esimies Jussi Pullinen toi keskusteluun median murroksen. ”Ennen kiinnityttiin Yleen tai Hesariin, koska ei ollut vaihtoehtoja.” Nyt kun mediakenttä on fragmentoituneempi kuin koskaan, suuri kysymys on, mihin kiinnitytään tulevaisuudessa. Pullisen mukaan massamedialle on tarvetta vuonna 2026. ”Meidän täytyy muistaa, että blogia kirjoittaessamme tuotamme helposti fragmentaatiota, koska emme ehkä pyri arvioimaan asioita kovin objektiivisesti”, Pullinen huomautti. ”On kasvavissa määrin tärkeää olla yhteyksissä mediaan ja ehdottaa, miten asioista voi kertoa monisyisemmin.”
Millä tavoin saadaan ihmiset kantamaan vastuuta lähiympäristöstään? Kansanedustaja Tom Packalén esitti vision järjestelmästä, jossa kaikki kaupungin vuokra-asunnot olisivat saman hintaisia ja vastuullisesta ja hyvästä naapurustoasumisesta jaettaisiin pisteitä. ”Pystyisivätkö tietyille alueille keskitetyt apu-, tuki- ja viihtyvyyspalvelut auttamaan ihmisiä paremmin kuin nykyinen hajautettu palveluverkosto?”, kysyi Packalén.
Microtaskin toimitusjohtaja ja sarjayrittäjä Ville Miettinen nosti keskusteluun liiketoiminnan suuret murrokset. ”Itse kuuntelen musiikkia ja katson elokuvia aktiivisesti, ja maksan siitä 13 euroa kuukaudessa”, Miettinen sanoi ja totesi, että asumiseen ja syömiseen kulutetaan satakertainen määrä. 2020-luvun mielenkiintoisimmaksi bisnekseksi Miettinen nimesi koulutuksen: ”Telekommunikaatiokulut ovat tippuneet olemattomiksi ja merkittävä osa opettajien korjailutyöstä voidaan automatisoida. Seurauksena paras promille opettajista voi opettaa pian massoja, ja nettiopettamisella tulee olemaan merkittävä demokratisoiva vaikutus.”
Koska kaikkea opetusta ei voi siirtää verkkoon, nyt on Miettisen mukaan olennaista selvittää täsmällisesti, mikä osuus voidaan. ”Kun tämä tehdään hyvin, käsissä voi olla globaali vientiartikkeli.”
Demos Helsinki toivottaa näiden ajatusten siivittämänä kaikille hyvää joulun ja vuoden 2026 odotusta!