Digitaaliset sosiaaliset innovaatiot hyvän asumisen puolesta

Sosiaaliset innovaatiot ovat usein uudenlaisia yhdistelmiä monista jo olemassa olevista käytännöistä. Yleistä niille on eri alojen ja organisaatioiden rajojen ylittäminen ja aikaisemmin kohtaamattomien yksilöiden tai ryhmien yhteen saattaminen. Millaisia hyviä käytäntöjä on jo olemassa, mitä on tehty ja mitä niistä opimme? Millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tuovat ongelmien ratkaisemiseksi ja arkielämän helpottamiseksi? Demos Helsinki ja Y-säätiö kehittävät kokeilujen avulla uusia tapoja, joilla asuntoyhtiö voi tukea asukkaan hyvää elämää kaupungissa. Taloyhtiöt, työeläkejärjestelmä, äitiyspakkaus ym. – sosiaaliset innovaatiot eivät ole uusi ilmiö, mutta viime vuosikymmenellä ne ovat kokeneet uuden herätyksen. Internet ja uudet […]

Lue lisää

Lähiörenessanssi yhdessä asukkaiden kanssa

Alueellisen hyvinvoinnin edistämisessä aktiivisilla asukkailla ja asukaslähtöisillä ideoilla voidaan saada aikaan positiivisia muutoksia. Vai mitä ajattelet seuraavista esimerkeistä?   Kaupunkilaisten ideoimat minipilotit, Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki kehitti vuonna 2012 Minipilotti-toimintamallin, jonka turvin asukkaiden parhaita ideoita hyvinvoinnin edistämiseksi voitiin pilotoida 500€ kokeilurahalla. Kaksivuotisen hankkeen aikana toteutettiin yhteensä 120 asukaslähtöistä minipilottia eri puolilla kaupunkia. Yksi onnistuneimmista piloteista oli Elämänkaarikahvila, jossa vanhukset ja nuoret opettivat toisilleen vastavuoroisesti erilaisia taitoja – leipomista ja käsitöitä tai verkkopankkien käyttöä. Elämänkaarikahvila tuo edelleen yhteen senioreita ja nuoria koululaisia viikoittain Hämeenlinnassa.   Peltosaari Parlamentti, Riihimäki Riihimäen Peltosaaren alueen kehitys […]

Lue lisää

Arvonluonnin uusi logiikka haastaa vanhan politiikan

Globalisaatio ja digitalisaatio etenevät ja muuttavat syvällisellä tavalla yhteiskunnan ja talouden rakenteita ja toimintalogiikkaa. Muutokset ovat murtaneet pitkään vallinneen yhteyden talouskasvun ja hyvinvoinnin välillä. Julkaisimme 13.1.2017 muistion nimeltä Katse ylös kuopasta mahdollisuuksiin – Uuden ajan työ ja toimeentulo osana Sitran ja Demos Helsingin yhteistä Seuraava erä -prosessia. Muistiossa kysytään, voidaanko vanhalla politiikalla enää vastata uusiin haasteisiin. Kyseenalaistamme myös täystyöllisyyden poliittisen tavoitteen. Kysymykset ovat rohkeita, sillä kaikki poliittiset ohjelmat ja hallituksen tavoitteet tähtäävät tuottavuuteen, talouskasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen. Samaan hengenvetoon todetaan, että ei työpaikkoja voida politiikalla luoda. Murroksen takana ovat arvonmuodostuksen logiikan […]

Lue lisää

3 yhteiskunnallista teemaa, joista Ruotsi puhuu kesällä 2016

Olimme Roope Mokan kanssa viime viikon Almedalsveckanilla, Visbyssä järjestettävässä Ruotsin suurimmassa yhteiskunnallisen keskustelun tapahtumassa. Tällä kertaa emme lanseeranneet uutta hanketta (vrt. Internet of No Things -seminaari Almedalenissa vuonna 2015). Sen sijaan keskityimme havainnoimaan keskustelua Pohjoismaisen mallin tulevaisuudesta. Tavoitteenamme oli löytää aineksia Kestävän hyvinvoinnin visio -työhön, jota teemme yhteistyössä Sitran kanssa. Vierailut Almedalenissa ovat myös osa Demos Helsingin kehitystä pohjoismaiseksi ajatushautomoksi. Jos Pohjoismaita katsoo vähän etäämmältä, ovat ne lopulta verrattain homogeeninen ryhmä yhteiskuntia, jotka ovat edelleen organisoituneet verrattain samalla tavalla. Kun asiaa tarkastelee muutaman vuosikymmenen tulevaisuushorisontilla, yksi tulevaisuuskuva on se, että Pohjoismaista tulee vielä nykyistä […]

Lue lisää

Sitra ja Demos Helsinki käynnistävät kestävän hyvinvoinnin visiotyön

Suomalainen yhteiskunta on hämmennyksen tilassa ja hämmennyksen keskeisenä kohteena on tulevaisuus. Hämmennykselle ei ole yksittäistä, ohimenevää syytä. Sen sijaan on perusteltua sanoa, että moni asia on yhteiskunnassa nyt suuremmassa muutoksessa kuin koskaan viimeisen sukupolven-kahden aikana: Digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat elinkeinoja ja työtä. Yksilöllistyminen ja kulttuurin pirstaloituminen muokkaavat ihmisten suhdetta instituutioihin ja vertaisuuteen. Valtava ilmastonmuutoksen uhka pakottaa muuttamaan nopeassa tahdissa vallitsevia tapoja asua, liikkua, tuottaa energia ja kuluttaa.  Suurten ja monimuotoisten muutosten hallinnassa totutut päätöksenteon välineet toimivat jatkuvasti yhä heikommin. Ilmastonmuutosta on käytännössä mahdotonta pysäyttää pelkästään lakeja säätämällä. Työllisyyttä on lopulta […]

Lue lisää

Kolme haastetta, jotka kaupungeilla on edessään

Energia kallistuu, korjausvelka kasvaa ja internet mullistaa tavan käydä kauppaa. Kaupungit ovat selviytyneet historian saatossa pommituksista ja vallankumouksista, mutta miten niille käy näiden tulevaisuuden haasteiden edessä? 1. Energian hinta uhkaa elintapojamme Suurin osa käyttämästämme energiasta kuluu asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Koska energia maksaa, hupenee niihin myös sievoinen summa rahaa. Pääkaupunkiseutulaisen arvioidaan käyttävän kaikkiin kolmeen jopa 1 800 euroa kuukaudessa, josta 900 euroa pelkästään asumiseen. Maapallon luonnonvarat ehtyvät, eikä energia ole enää niin halpaa tai helposti saatavilla kuin ennen. Kolmannessa maailmassa jylläävä väestönkasvu ja kaupungistumisen kiihtyminen vaikuttavat jo nyt kaikkien ihmisten kulutusmahdollisuuksiin. […]

Lue lisää

Terveys 2050 -skenaarioissa terveydenhuolto jätetään taka-alalle

Terveyden edistämisen keinot ovat kovaa vauhtia laajentumassa. Terveys ymmärretään yhä enemmän toimintakykyisyytenä, ei vain sairauden poissaolona. Terveyttä edistämässä on perinteisten terveydenhuollon ammattilaisten ohella kasvava joukko terveysvalintoja edistäviä yrityksiä, teknologiakehittäjiä ja vertaisryhmiä. Tämä terveyskentän ja -kulttuurin moninaistuminen näyttää tulevaisuudessa vain kiihtyvän. Tätä kehitystä kuvataan Demos Helsingin maanantaina 1.6. 2015 julkaistun Terveys 2050 -raportin tulevaisuusskenaarioissa. Terveys 2050 -raportin neljä skenaariota rakennettiin työpajasarjassa, johon osallistui yli sata  asiantuntijaa. Skenaarioprosessin tavoitteena oli ymmärtää terveyden muutosta ennen kaikkea ihmisten ja arjen kannalta. Uudet teknologiat, kuten terveystietojen mittaaminen ja erilaiset älyratkaisut ovat yksi osa muutosta. “Usein […]

Lue lisää

KUTSU: Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefing 14.1.

Tilaisuus on täynnä – voit jättää tietosi alla olevan lomakkeen kautta ja otamme sinuun yhteyttä, mikäli paikkoja vapautuu.  Viime vuosien suomalainen terveyskeskustelu on pyörinyt pitkälti terveyspalvelujärjestelmän rakenteiden ympärillä. Samalla keskustelu terveyspolitiikan perimmäisistä tavoitteista on jäänyt vähemmälle. Terveyserojen kaventaminen vaatisi kuitenkin terveyttä edistävien tekijöiden huomioimista nykyistä monipuolisemmin yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla. Yksilöllistyminen, digitalisoituminen ja muut muutosilmiöt muuttavat myös terveysongelmien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia. Tervetuloa keskustelemaan näistä teemoista 14.1.2015, jolloin julkaistaan Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefing. Sen on kirjoittanut Demos Helsingin associate Juha Mikkonen. Uuden briefing-sarjan kautta Demos Helsinki avaa keskustelutilaa tulevaisuuden kannalta tärkeille yhteiskunnallisille teemoille. Tilaisuudessa kuulemme kommenttipuheenvuorot pitkän linjan terveyspolitiikan […]

Lue lisää

Terveyden määrittäjät ovat radikaalissa muutoksessa

Maailmaa uusiksi jylläävät megatrendit muuttavat käsitystämme terveydestä. Demos Helsingin Terveyden tulevaisuudet -tutkimuksessa pohditaan, miten valinnanvapautta lisäämällä voidaan parantaa ihmisten terveyttä ja mitä hyvä valinnanvapaus tarkoittaa. “Hyvästi UKK! Tunti liikuntaa kolmesti viikossa ei enää riitä!” Totesi Demoksen Satu Korhonen Terveyden tulevaisuudet -tutkimusraportin julkistustilaisuudessa, joka järjestettiin hyvinvointi- ja terveysalan kehittäjien Innomarkkinoilla alkuviikosta. “Esimerkiksi tapamme tehdä työtä istuen päätteen ääressä on johtanut siihen, että terveyssuositukset, joita joskus pidimme riittävinä, eivät enää päde”, Korhonen jatkaa. Väestön ikääntyminen, globaalin talouden muutokset ja ihmisten halu elää yhä yksilöllisemmin muuttavat olosuhteita, jotka määrittävät terveyttämme. Korhosen mukaan on […]

Lue lisää

Ovi on auki terveyden tulevaisuuteen

Terveys on valtavan iso asia niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin omassa elämässämme. Käynnistimme Demos Helsingissä vuodenvaihteessa työskentelyn terveyden aihealueella. Terveyteen liittyvä työ on jatkoa Demos Helsingin aiemmalle yksilöiden, ryhmien ja alueiden hyvinvointia koskevalle tutkimukselle. Nyt pyrimme tunnistamaan terveyden tulevaisuuteen liittyviä muutoksia ja terveyden edistämisen vielä hyödyntämättömiä resursseja. Teemme terveyden tulevaisuudetta koskevat ihmislähtöiset skenaariot kaksivuotisessa Tekes-rahoitteisessa hankkeessa “Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi”. Hankekumppaneina ovat päätutkimuskumppani Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä monialainen ja arvovaltainen joukko terveyden asiantuntijoita: Novartis, LähiTapiola, Kansaneläkelaitos, Helsingin Diakonissalaitos, Soste Suomen sosiaali ja terveys ry, Invalidiliton asumispalvelut, Oulun kaupunki, Kainuun maakuntayhtymä, Jyväskylä, […]

Lue lisää

Lähiyhteisöt rakentavat hyvinvointia

Demos Helsinki ja Kehitysvammaisten palvelusäätiö julkaisevat tänään 9.12. lähiyhteisöjen tulevaisuuksista kertovan skenaarioraportin Lähemmäs – neljä polkua paikallisen hyvinvoinnin rakentumiseen. Monialaisen järjestö- ja asiantuntijajoukon kanssa työstetty julkaisu alleviivaa, että hyvä elämä ja hyvinvointi eivät ole yksilöprojekteja. Hyvinvoinnin perustekijöitä syntyy naapuruston, harrastuspiirien ja työelämän kaltaisissa lähiyhteisöissä. Skenaarioiden vahvuus on kyvyssä osoittaa yhteyksiä monien nyt keskustelussa olevien ajankohtaisten ilmiöiden välille. ”Esimerkiksi perustuloa tai vastikkeellisia sosiaalietuuksia käsitellään kuin ne olisivat yhteiskunnan muutoksista ja ihmisten elämäntilanteista irrallisia ilmiöitä. Skenaariotyö avaa näkymiä siihen, miten tämän kaltaiset uudistukset mahdollisesti liittyvät ihmisten elämäntilanteisiin ja millä eri logiikoilla hyvinvointi yhteiskunnassa voi […]

Lue lisää

Käsi ylös, jos yhteiskunta ja data kiinnostavat!

Onko pienituloisuus yhteydessä mielialalääkityksen yleisyyteen tai poismuuttoon? Miten kotikuntasi huoltosuhde kehittyi tultaessa lamavuosista tähän päivään? Näiden ja lukuisten muiden yhteiskunnallisten kysymysten tilastollinen tarkastelu on yhä useampien ulottuvilla. Louhos rakensi aluekohtaiseen talous-, hyvinvointi-, työelämä- ja väestödataan pohjautuvan visuaalisen työkalun, jolla yhteiskuntatieteellisten hypoteesien tarkastelu on vaivatonta ja palkitsevaa. Tämä Alueellinen hyvinvointi -työkalu valittiin Apps4Finland -kilpailun Hahmota-sarjan finaaliin, joka ratkeaa tänään tiistaina 3.12. Vuosi sitten syksyllä törmäsin äärimmäisen mielenkiintoiseen kuvaan. Siinä eduskunta oli ryhmitelty sen mukaan, mitä sanoja kansanedustajat olivat käyttäneet eniten täysistunnoissa. Oli työn painottajia, ympäristöstä kiinnostuneita ja turvallisuuden korostajia. Puoluekartta revittiin […]

Lue lisää