Voisinko minä järjestää haastekilpailun?

Haastekilpailun järjestäminen on rohkea päätös sitoutua uusien ratkaisujen etsimiseen. Haastekilpailut voivat esimerkiksi lisätä tietoisuutta ratkaistavasta ongelmasta, lisätä keskustelua ongelmasta, synnyttää uudenlaisia yhteisöjä sekä tuottaa kiinnostavia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Kirjoitimme viimeksi siitä, miksi Suomen juhlavuotena järjestettävistä haastekilpailuista kannattaa kiinnostua. Nyt pureudumme kysymyksiin, joita haastekilpailun toteuttajan kannattaa pohtia. Tässä viisi kysymystä sinulle, joka pohdit haastekilpailun järjestämistä. 1. Oletko valmis vastaanottamaan yllättäviä ratkaisuja ja sitoutumaan niiden kehittämiseen?Haastekilpailujen idea on valjastaa suurten joukkojen tiedot ja osaaminen määritellyn haasteen ratkaisemiseksi. Haastekilpailun avulla on mahdollista löytää ympäröivästä yhteiskunnasta piileviä, yllättäviäkin resursseja, jotka auttavat haasteen ratkaisemisessa. Esimerkiksi […]

Lue lisää

Arvonluonnin uusi logiikka haastaa vanhan politiikan

Globalisaatio ja digitalisaatio etenevät ja muuttavat syvällisellä tavalla yhteiskunnan ja talouden rakenteita ja toimintalogiikkaa. Muutokset ovat murtaneet pitkään vallinneen yhteyden talouskasvun ja hyvinvoinnin välillä. Julkaisimme 13.1.2017 muistion nimeltä Katse ylös kuopasta mahdollisuuksiin – Uuden ajan työ ja toimeentulo osana Sitran ja Demos Helsingin yhteistä Seuraava erä -prosessia. Muistiossa kysytään, voidaanko vanhalla politiikalla enää vastata uusiin haasteisiin. Kyseenalaistamme myös täystyöllisyyden poliittisen tavoitteen. Kysymykset ovat rohkeita, sillä kaikki poliittiset ohjelmat ja hallituksen tavoitteet tähtäävät tuottavuuteen, talouskasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen. Samaan hengenvetoon todetaan, että ei työpaikkoja voida politiikalla luoda. Murroksen takana ovat arvonmuodostuksen logiikan […]

Lue lisää

Seuraava Erä etsii pohjoismaisen mallin tulevaisuutta

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on ollut valtava menestys. Se ei ole sattumaa, vaan yhteisten, reiluuteen ja yhteistyöhön nojaavien arvojen ja laajalti jaetun yhteisen edistyksellisen vision ansiota. Mutta millaista on edistys yhteiskunnassa, jossa työ muuttuu, kasvu taittuu ja politiikka pirstaloituu? Mihin olemme menossa seuraavaksi? Sitra ja Demos Helsinki tarjoavat tänä vuonna sekä eväitä että tilaisuuksia näiden kysymysten pohdintaan. Seuraava erä -julkaisu sisältää ensi vaiheessa yhteensä kymmenkunta puheenvuoroa, haastattelua ja kiteytystä työn ja toimeentulon tulevaisuudesta, aina perustulosta verotuksen tulevaisuuteen ja elefanttikäyrän tulkinnasta talouden sosiaalistumiseen. ”Työn, kasvun ja hyvinvoinnin yhteys murtuu tulevien vuosien ja vuosikymmenten […]

Lue lisää

Vuoden 2016 neljä (+1) teknologista merkkipaalua

Olin Ylen A-studiossa 21.12.2016 keskustelemassa Risto Linturin kanssa  siitä, ovatko vuoden 2016 teknologiset edistysaskeleet olleet poikkeuksellisen merkittäviä. Homman taustaksi listasin (Facebookissa joukkoistaen) vuoden merkittävimmät merkkipaalut tällä saralla. Yhteiskunnan kannalta vuoden 2016 merkittävimmät teknologiset merkkipaalut olivat: AlphaGo: Google kehittämä tekoäly voitti Go-pelin maailmanmestarin ja muutti käsitystä tietokoneesta: Go-pelejä ei voiteta pelkällä laskentateholla, sen on ajateltu edellyttävän selvästi intuitiivista pelaamista. Tämä tarkoittaa, että tekoäly pystyy tulevaisuudessa tekemään entistä monipuolisemmin sellaisia asioita, joihin olemme kuvitelleet tarvittavan aina ihmistä ajattelemaan. PokemonGo: Muutamassa viikossa ympäri maailman levinnyt lisätyn todellisuuden ilmiö antoi ensimmäisen näytön siitä, mitä laajennettu todellisuus on ja […]

Lue lisää

Helppous on hyväntekijän ystävä

Joulun alla olo oli toivoton ja avuton. Aleppon siviilien hätä tuntui sietämättömältä ja sain minut kyseenalaistamaan monien asioiden mielekkyyden. Tiesin, ettei murehtimiseni auta mitään, joten menin SPR:än sivuille ja klikkailin muutaman euron katastrofiapuun. Ajallemme tyypillisesti, jaon tekoni Facebookissa ja anelin muitakin antamaan. Nopeasti postaukseeni ilmeistyi sydämiä ja aika monta kommenttia, että muitakin ahdistaa ja hekin lahjoittivat. Ja suurin osa kiitti mahdollisuudesta lahjoittaa Mobile Payn avulla vaivatta, edes nettipankin tunnuslukukorttia ei tarvitse kaivaa esiin. Jotkut jopa myönsivät, että jos homma olisi ollut yhtään hankalampi, se olisi jäänyt tekemättä. Helsingin Sanomat uutisoi muutaman […]

Lue lisää

Miksi kaupunkiseutujen suunnittelu on niin vaikeaa?

Miksi kaupunkiseutujen suunnittelu on niin vaikeaa?  Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelulla määritetään sitä, miten asumme, liikumme ja käytämme palveluita tulevaisuudessa. Ennakoiva ja strateginen kaupunkiseutujen suunnitteluyhteistyö voisikin ratkaista monia yhteiskunnan ongelmia luonnonresurssien käytöstä eriarvoisuuteen. Yhteistyö on kuitenkin haastavaa. Kaupunkitutkijat, päätöksentekijät ja muut kaupunkiseutujen tulevaisuudesta kiinnostuneet osallistujat tiivistivät haasteet neljään syyhyn BEMINE-tutkimushankkeen aloitusseminaarissa. 1. Kaupunkiseutujen suunnittelulla on epäselvä asema ja heikko hallinto Kaupunkisuunnittelun prosessit ovat kaupunkien ja kuntien vastuulla, mutta kaupunkiseutujen suunnittelussa ja kehityksessä ei ole vakiintuneita prosesseja, jolloin päätöksenteko on epäselvää. Esimerkiksi valtiolla on suunnittelussa monta eri “ääntä” ja näillä äänillä eri valtuudet […]

Lue lisää

Katso Demos Helsingin tärpit Slush 2016-tapahtumaan

Demos Helsinki on mukana Slush 2016:ssa, Euroopan suurimmassa teknologia- ja kasvuyritystapahtumassa! Löydät meidät seuraamalla tätä aikataulua. TIISTAI 29.11.2016 17:30–21:50 // FREE PRE-EVENT The Sexy Truth – An Afterwork of Cleantech & Opportunities G Live Lab, Yrjönkatu 3, Helsinki Demos Helsingin Satu Lähteenoja osallistuu paneelikeskusteluun cleantechin liiketoiminnallisista mahdollisuuksista sekä merkityksestä ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Tilaisuuteen pääsee ilman Slush-lippua. 17:00-22:00 // The Official Slush Science Track Opening Event Päivälehden museo, Ludviginkatu 2–4, Helsinki Slush Science Trackin avajaistapahtumassa rakennetaan yhteyksiä tieteen ja elinkeinoelämän välille ja esitellään Skolar Award -semifinaaleiden post-doc-tutkijoiden tutkimusideat. Slush Science Trackin järjestää tiedeviestintätoimisto Kaskas […]

Lue lisää

Haastekilpailu – jokamiesluokan innovaatiotyökalu

Tuota pikaa alkaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden vietto. Juhlallisuuksien ja maljojen lisäksi ensi vuosi tullaan muistamaan haastekilpailujen vuotena. Haastekilpailut ovat kaikille avoimia kilpailuja, joissa kuka tahansa voi kehittää ratkaisuja määriteltyyn ongelmaan tai teemaan. Suomessa järjestetään poikkeuksellisen monta haastekilpailua vuoden 2017 aikana. Omansa järjestävät mm. Helsingin yliopisto, Sitra, 40 suomalaissäätiön yhteenliittymä ja Tekes. Eli siis joukko keskeisiä yhteiskunnan toimijoita. Käymme tässä haastekilpailuja käsittelevässä blogisarjassa läpi haastekilpailujen ideologiaa, niiden suunnitteluun ja järjestämiseen liittyviä peruskysymyksiä sekä kilpailujen vaikuttavuutta. Tällä kertaa kysymme: miksi kotimaisista haastekilpailuista kannattaa kiinnostua? Ensinnäkin, haastekilpailujen yleistyminen Suomessa on osa kansainvälistä kehityskulkua. […]

Lue lisää

Airbnb & Uber, Credit: Left, photo illustration / Getty Images. Right, The Washington Post / Evelyn Hockstein

Kuinka merkittävää alustatalous on? Neljä keskeistä havaintoa Pew Research’in tuoreesta raportista

Minulta kysytään usein, kuinka iso asia alustatalous on. Kysymykseen on vaikea vastata, koska alustataloudelle ei ole olemassa selkeää, yhteisesti sovittua määritelmää. Pew Research Centre:n keikkatyötä, nettimyyntiä ja verkottunutta vieraanvaraisuutta koskeva raportti ei ratkaise tätä haastetta, mutta se sisältää kiinnostavaa uutta tietoa siitä, miten yleistä rahan tienaaminen digitaalisten alustojen kautta on yhdysvaltalaisten aikuisten keskuudessa. Vaikka raportti ei käsittelekään tilannetta Suomessa tai laajemmin Euroopassa, se tarjoaa hyödyllisen vertailukohdan taustatiedoksi myös täällä käytäviin keskusteluihin. Tässä on neljä keskeistä havaintoa yhteenvetona raportista – sekä lyhyt kommentti siitä, mistä tässä raportissa ei puhuta. 1. Lähes neljännes yhdysvaltalaisista aikuisista on tienannut rahaa alustatalouden kautta viimeisen vuoden aikana: Ensinnäkin lähes joka […]

Lue lisää

Trump ei kaada ilmastosopimusta, mutta energiamurros tuskin välttyy kolhuilta

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi laittoi monet miettimään, mitä tapahtuu energiamurrokselle. Pysähtyykö transitio kohti hajautettua, uusiutuvaa ja hiilineutraalia energiajärjestelmää? Kaatuuko Pariisin ilmastosopimus? Luin läpi läjän asiantuntijalausuntoja ja lisäsin omiani. Tässä yhteenveto siitä, mitä ehkä tapahtuu. Trumpin vaikutus on vain pieni, koska… Siirtyminen uuteen energiajärjestelmään on jo niin hyvässä vauhdissa, että sitä ei yksi presidentti pysäytä. Kokonaisenergiankulutus Yhdysvalloissa on laskenut Obaman kaudella 1,5 %, vaikka talous on kasvanut 10 %. Teslan Gigafactory tuottaa uudenlaisia edullisia akkuja ja maailman suurimmat autonvalmistajat suoltavat markkinoille sähköautoja. Aurinkopaneelien hinnat romahtivat jo. Mikä tärkeintä, sijoittajat suuntaavat laajalla […]

Lue lisää

Kuva: Erkki Mervaala

Pako Piilaaksosta

“Onko Piilaakso oikeasti miellyttävä paikka asua?” Tampereella hiljattain MindTrek-tapahtumassa vieraillut Boyd Cohen on jo muutaman vuoden ajan aloittanut puheensa kyseenalaistamalla Piilaakson kaltaisten teknologiakehtojen elinvoimaisuuden. Silti joka maahan halutaan oma piilaakso luomaan suurenmoista vaurautta ja teknologiapöhinää.

Lue lisää

Suomalainen perustulokokeilu voi johtaa aikakautemme suurimpaan yhteiskunnalliseen muutokseen

Suomessa ollaan käynnistämässä kokeilua, jossa satunnaisesti valittu työttömyystukea saava 2000–3000 kansalaisen ryhmä alkaa saada kuukausittaista 560 euron perustuloa. Tämä perustulo tulee korvaamaan heidän nykyiset etunsa. Summa vastaa nykyisen suomalaisen sosiaaliturvan vähimmäistasoa. Vuonna 2017-2018 toteutettava pilottitutkimus pyrkii arvioimaan, voiko perustulo auttaa vähentämään köyhyyttä, syrjäytymistä ja byrokratiaa sekä kasvattaa työllisyysastetta. Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu 25. lokakuuta hallituksen elokuussa esittelemästä lakiehdotuksesta perustulokokeilua varten. Alun perin perustulokokeilun soveltamisala oli kaavailtu huomattavasti kunnianhimoisemmaksi. Monet asiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen kokeilua otannan pienen koon ja suppean koeasetelman johdosta, sillä kokeilu tullaan suorittamaan vain yhtä hypoteesia tarkastellen. Tämä merkitsee […]

Lue lisää

Entä jos ongelma onkin puolueissa?

Kuluva vuosi on taas yksi niistä, jolloin kysymys politiikan ja laajemmin edustuksellisen demokratian tilasta on noussut ihmisten huulille. Britannian Brexit-äänestys, Donald Trumpin nousu republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja populistipuolueiden toistuva menestys eri Euroopan maissa ovat saaneet monet kysymään, olemmeko parhaimmillaan todistamassa demokratian nopeaa rapautumista? Olemmeko saamassa nyt lähes lopullista näyttöä siitä, että teollisen aikakauden kansallisvaltioissa kukoistanut edustuksellinen demokratia onkin lopulta jopa toimintakyvytön globaalissa, jälkiteollisessa ja pirstaloituneessa ajassa? Tilanteelle on esitetty paljon selityksiä, joissa syitä politiikan kriisille on haettu ennen kaikkea ympäröivän yhteiskunnan muutoksista. On puhuttu globalisaation häviäjien protestista, globaalin talouden aiheuttamasta vallan […]

Lue lisää

Viisaisiin vaikuttamassa? – 4 vahvuutta, joiden vuoksi Suomi voi hyödyntää käyttäytymistieteitä politiikkatoimien valmistelussa

Tiedämme, että ihminen ei usein käyttäydy rationaalisesti tai pelkästään taloudellista hyötyä optimoiden, vaan käyttäytymistä ohjaa iso joukko erilaisia päättelyvirheitä, rutiineja ja intuitioita. Silti suunnittelemme yhteiskuntia yhä rationaalisuusoletuksen perusteella, ikään kuin osaisimme ennustaa ihmisten ja organisaatioiden toimintaa ja käyttäytymistä. Nyt tämä tapa toimia saattaa olla muuttumassa. Euroopan komissio (2016) julkaisi keväällä 32 eurooppalaista maata kattavan yhteenvedon siitä, miten hyvin käyttäytymistieteitä sovelletaan politiikkaprosesseihin. Raportissa havainnollistetaan hyvin, miten rationaalisuusoletus päätöksenteossa voi johtaa jopa absurdeihin lopputulemiin. Tästä yksi esimerkki on se, että Iso-Britanniassa kuluttaja voi valita puhelinliittymänsä 12 miljoonan vaihtoehdon joukosta. Kasvaneelle tarjonnalle on […]

Lue lisää

Hae tutkimusharjoittelijaksi Demos Helsinkiin

Haluatko oppia ratkaisemaan työksesi yhteiskunnallisia ongelmia? Haaveiletko työstä, jossa voit yhdistää tutkimusta, kehittämistä ja yhteiskunnallista vaikutusta? Kaipaatko päästä soveltamaan taitojasi luovasti ja kehittämään ajatteluasi yhdessä muiden kanssa? Jos vastauksesi kysymyksiin on “hel yes”, on tähän nyt oiva mahdollisuus, sillä haku ajatushautomo Demos Helsingin kevään harjoitteluohjelmaan on auki pe 4.11. asti. You can apply also if you don’t speak Finnish. More information in English here. Aihealueista pääset syventymään kiinnostuksesi mukaan mm. resurssiviisaaseen talouteen, kestäviin elämäntapoihin, kaupunkikehittämiseen, kestävään hyvinvointiin, demokratiaan ja ihmisten kyvykkyyksien kasvattamiseen. Harjoittelun aikana pääset työskentelemään hyvin monenlaisissa projekteissa, joissa näköalasi […]

Lue lisää

Demos Helsinki vahvistaa osaamistaan

Suomen ensimmäinen itsenäinen ajatushautomo Demos Helsinki kasvaa. Viime kuukausina mukaan on tullut viisi asiantuntijaa, joilla kaikilla on takanaan monipuolista kokemusta merkittävistä akateemisista, julkisista ja yksityisistä organisaatioista sekä Suomesta että ulkomailta. Heidän myötään Demos Helsingin osaaminen vahvistuu kaupunkitutkimuksen, huippututkimuksen vaikuttavuuden, rakennetun ympäristön, pitkän aikavälin hallinnon sekä projektijohtamisen asiantuntijoilla. ”Demos Helsingin toimintaa motivoi pyrkimys yhteiskunnalliseen muutokseen kohti ihmislähtöisempää ja resurssiviisaampaa yhteiskuntaa. Olemme saaneet mukaan nyt viisikollisen kokeneita tekijöitä, joiden ansiosta meillä on tähän entistä paremmat rahkeet. Iina, Jaakko ja Kaisa vievät meidät askeleen lähemmäksi akateemista huippututkimusta ja sen yhteiskunnallista hyödyntämistä. Tätä teemme parhaillaan kolmessa […]

Lue lisää

Miksi työtä on yhä jäljellä?

Keksimme jatkuvasti roboteille, sovelluksille ja datalle uusia hyödyntämisen kohteita, koska ne säästävät työaikaa. Synnytämme siis jatkuvasti uusia tapoja vähentää työn tekemistä. Eikö ole kummallista että teknologia ei ole jo poistanut tarvetta suurimmalle osalle työntekijöistä? Miksi työtä on yhä jäljellä?

Lue lisää

Huomio nämä, kun työskentelet yhdessä nuorten kanssa

Kaikki rakastavat nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä: Suomessa nuorten osallistumismahdollisuuksista on säädetty laajasti eri laeissa. Myös esimerkiksi hallituksen kärkihanke keskittyy nuorten ja lasten kuulemiseen. Nuorilla oletetaan olevan uusia ideoita ja raikkaita näkemyksiä. Nuorten osallistumista on laajennettu kouluista ja kuntien nuorisovaltuustoista yhä monipuolisempiin yhteiskehittämisen projekteihin, joita tekevät julkisten organisaatioiden lisäksi nykyisin myös yritykset.   Usein keskustelussa unohtuu se, että nuoret eivät ole yhdistävistä tekijöistä huolimatta yhtenäinen väestöryhmä.  Osallistuminen kuitenkin riippuu yksilöiden omien  kyvykkyyksien lisäksi käytettävissä olevista vaikuttamisen kanavista. Niiden luomista varten kysyimme kolmelta nuorelta, mikä on oleellista nuorten kanssa työskentelyssä? 1) Kerro selkeästi mihin […]

Lue lisää

Uutta työtä ja osaamista syntyykin kotona

Asuinyhteisöt muodostavat uuden areenan, jossa työtä koskevat sosiaaliset ja taloudelliset innovaatiot syntyvät. Elokuussa järjestettävä Flow Talks kutsuu Flow Festivalin kävijät ideoimaan, millainen on paras yhdistelmä kotia ja työtä. Itsensätyöllistäjien määrä kasvaa tasaisesti ja etätyön tekijöitä on yhä enemmän. Samalla työttömyystilanne ja uutisoinnit laajoista irtisanomisista osoittavat, ettei työ enää pysy samoilla aloilla ja muodoissa, joihin olemme tottuneet. Tällaiset muutokset haastavat kehittämään työn sisältöä ja rakennetta sekä muuttamaan käsityksiämme työpaikasta. Asuinympäristö on uusi mahdollisuus työllistymiselle ja työnteolle. Työn ja asumisen suhde on määrittänyt jo aikaisemmin tapoja, joilla kaupunkimme ovat rakentuneet. 60-luvun kaupungistuvassa Suomessa […]

Lue lisää

Yksien pikkarien sääntö ja muutama muu oivallus SafariX-leiriltä

Demos Helsingin SafariX-leiri pystytettiin heinäkuussa kahdeksi vuorokaudeksi Evolle osaksi 17 000 ihmisen Roihu-partioleiriä. Nuorille suunnattu Safari-leiri järjestettiin tällä kertaa 24 tunnissa yhteistyössä Suomen partiolaisten kanssa. Vieläpä kaksi kertaa peräkkäin, kahdella eri ryhmällä! Tämä vuosi on ollut Safarille todellinen tulikaste. Aiemmin tuttu ja turvallinen viisipäiväinen leiri on järjestetty ensin kolmipäiväisenä hiihtolomalla, ja nyt vuorokauden pituudessa Roihu 2016 -leirillä. Fasilitaattorin ja järjestäjän näkökulmasta on ollut hienoa huomata, kuinka Safarin viisivaiheisella toimintamallilla saadaan aikaan kiinnostavia ideoita vaikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Huolimatta siis siitä, onko Safari vuorokauden vai viikon pituinen. Roihulla Safarin kumppaneina olivat VTT, […]

Lue lisää