SuomiAreenan 2017 yleisin puhuja oli Antti

Olimme viime viikolla Visbyssä Almedalsveckanilla ja tällä viikolla SuomiAreenassa Porissa. Pohdimme aiemmin tällä viikolla julkaistussa kirjoituksessa näiden tapahtumien tulevaisuutta ja muutospaineita. Yksi pieni, toki melko symbolinen muutos Almedalenissa vuonna 2017 oli se, että ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen tilaisuuksien puhujien yleisin etunimi vaihtui: Neljä vuotta putkeen se oli Anders, nyt Anna. Tuloksen julkisti Intellecta Corporate. Tämä tulos herätti uteliaisuutemme: mikä on SuomiAreenan ohjelman yleisin etunimi 2017? Vastaus on Antti (12 puhujaa), perässään Mikko (10) ja Timo (9). Suosituin naisen nimi oli Elina (5 puhujaa).  

Lue lisää

Miksi Almedalsveckan oli vuonna 2017 kriisissä?

Heinäkuun alussa järjestetyn Almedalveckanin kuumin puheenaihe oli se, että Almedalsveckanin tähti on laskussa. Pääministeri päätti lähteä kohtaamaan oikeaa kansaa toisaalle ja kriitikkojen mielestä demokratian juhla on kaapattu liikemaailmalle. Miten tämä liittyy edustuksellisen demokratian murrokseen ja mitä Porin SuomiAreenassa pitäisi oppia Almedalenin kriisipuheesta? Osallistuimme Demos Helsingin porukalla tänä vuonna Visbyn Almedalsveckanilla nyt neljättä perättäistä kertaa. Nämä vuotuiset politiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun festivaalit on järjestetty vuodesta 1968 (jolloin silloinen opetusminiseri Olof Palme kiipesi kuorma-auton lavalle puhumaan paikallisille sosiaalidemokraateille) ja vuodesta 1981 tapahtuman rungon ovat muodostaneet peräkkäisinä iltoina pidetyt puoluejohtajien puheet. Tänä vuonna […]

Lue lisää

Mitä on yhteisöllinen asuminen?

Mitä tarkoittaa yhteisöllinen asuminen, ja voisiko sillä olla rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa? Demos Helsinki ja Y-Säätiö kehittävät yhdessä kohtuuhintaisia, urbaaneja asumisratkaisuja, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia. Tässä blogitekstissä Demos Helsingin Y-Lab-projektitiimi pohtii, mistä yhteisöllisessä asumisessa on kyse.   Kun julkinen ja yksityinen sekoittuvat kotona “Kotini on linnani”, “Oma koti kullan kallis”. Käsitys kodista liitetään usein yksityiseen ja henkilökohtaiseen tilaan. Tämän päivän yhteiskunta tuo ihmisiä yhteen monipuolisemmin kuin koskaan, jolloin yksityisen ja julkisen erottelu on hankalampaa. Ihmiset muodostavat yhä kattavammin ja nopeammin yhteisöjä niin työelämässä kuin harrastusten parissa. Toisaalta teknologian kehittyminen tarjoaa […]

Lue lisää

Julkinen valta ja alustatalous – globaalien alustojen kolme haastetta politiikan teolle

Digitaaliset alustat määrittävät ja hallitsevat yhä enemmän ihmisten välistä vaihdantaa ja vuorovaikutusta. Mitä haasteita alustatalous luo lainsäätäjille ja suomalaiselle hallintokulttuurille?    Jälkiteollinen yhteiskunta ja digitalisaatio muuttaa radikaalisti yhteiskuntiemme rakenteita. Keinoäly, huipputehokkaat informaatioverkostot ja automaatio tekevät yksilöistä yhä voimakkaampia. Yksilöllä on mahtavat mahdollisuudet olla kuka tahansa tai tehdä mitä tahansa, ehkäpä siksi Yuval Noah Hararin mukaan tulee muuttumaan luultavasti myös se, mitä on olla ihminen. Talous, ihmisten identiteettien muodostaminen ja poliittinen käyttäytyminen ovat murroksessa. Samanaikaisesti Suomessa julkinen hallinto on kuin kömpelö lainsäädännöllinen IT-järjestelmä, joka on pian yhteensopimaton digitaalisen maailman kanssa, ellei […]

Lue lisää

Digitaaliset sosiaaliset innovaatiot hyvän asumisen puolesta

Sosiaaliset innovaatiot ovat usein uudenlaisia yhdistelmiä monista jo olemassa olevista käytännöistä. Yleistä niille on eri alojen ja organisaatioiden rajojen ylittäminen ja aikaisemmin kohtaamattomien yksilöiden tai ryhmien yhteen saattaminen. Millaisia hyviä käytäntöjä on jo olemassa, mitä on tehty ja mitä niistä opimme? Millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tuovat ongelmien ratkaisemiseksi ja arkielämän helpottamiseksi? Demos Helsinki ja Y-säätiö kehittävät kokeilujen avulla uusia tapoja, joilla asuntoyhtiö voi tukea asukkaan hyvää elämää kaupungissa. Taloyhtiöt, työeläkejärjestelmä, äitiyspakkaus ym. – sosiaaliset innovaatiot eivät ole uusi ilmiö, mutta viime vuosikymmenellä ne ovat kokeneet uuden herätyksen. Internet ja uudet […]

Lue lisää

Viisi vinkkiä valtuutetulle demokratian pelastamiseksi

Kuntavaalien minimaalisesti noussut äänestysprosentti on edustuksellisen demokratian laiha torjuntavoitto. Tulevaisuudestaan kiinnostunut kunta kokeilee nyt uusia suoria osallistumisen muotoja, jotta sen asukkaat voivat kokea sen omakseen. Demokratian täytyy olla elämäntapa, ei neljän vuoden välein annettu mekaaninen siunaus hallintokoneistolle. Hei vastavalittu kunnanvaltuutettu, paljon onnea ja kiitos kovasta työstä, jota teit viime viikot demokratian puolesta! Demokratia selvisi kuntavaaleissa läheltä piti -tilanteesta. Äänestysaktiivisuus ei laskenutkaan viimeisistä kuntavaaleista, vaikka tutkimuksen mukaan vain puolet ihmisistä uskoo siihen, että he voivat vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Edustuksellinen demokratia kaipaa uudistuksia. Niitä odottaessa kuntalaisille täytyy avata uusia vaikuttamisen väyliä, jottei […]

Lue lisää

Demos Helsinki on voittanut Vuoden ennakointiteko -palkinnon

Ajatushautomo Demos Helsingille on myönnetty Vuoden ennakointiteko -tunnustus. Turussa tänään julkaistu palkinto on myönnetty ”kokonaisvaltaisesta ennakointiajattelun edistämisestä resurssiviisauden ja työn murroksen osalta”. Vuoden ennakointiteko -palkinto myönnetään taholle, joka on ”merkittävällä tai erityisellä tavalla edistänyt tulevaisuustiedon saatavuutta tai hyödyntämistä, kehittänyt laajasti sovellettavia ennakointikäytäntöjä tai edistänyt ennakointiyhteistyötä”. Tunnustuksen myöntää kansallisen ennakointiverkoston asiantuntijaraati. ”Tämä vaati kovaa työtä, mutta se oli ehdottomasti sen arvoista!”, hehkutti Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen. Palkintojenjakotilaisuudessa kiitettiin erityisesti Demos Helsingin ja Demos Effectin laatimaa Työ 2040 -skenaarioraporttia työn tulevaisuudesta. Yhteistyössä Sitran, Verohallinnon, eläkeyhtiö Varman, Tieto Oyj:n ja Ammattiliitto Pron […]

Lue lisää

Lähiörenessanssi yhdessä asukkaiden kanssa

Alueellisen hyvinvoinnin edistämisessä aktiivisilla asukkailla ja asukaslähtöisillä ideoilla voidaan saada aikaan positiivisia muutoksia. Vai mitä ajattelet seuraavista esimerkeistä?   Kaupunkilaisten ideoimat minipilotit, Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki kehitti vuonna 2012 Minipilotti-toimintamallin, jonka turvin asukkaiden parhaita ideoita hyvinvoinnin edistämiseksi voitiin pilotoida 500€ kokeilurahalla. Kaksivuotisen hankkeen aikana toteutettiin yhteensä 120 asukaslähtöistä minipilottia eri puolilla kaupunkia. Yksi onnistuneimmista piloteista oli Elämänkaarikahvila, jossa vanhukset ja nuoret opettivat toisilleen vastavuoroisesti erilaisia taitoja – leipomista ja käsitöitä tai verkkopankkien käyttöä. Elämänkaarikahvila tuo edelleen yhteen senioreita ja nuoria koululaisia viikoittain Hämeenlinnassa.   Peltosaari Parlamentti, Riihimäki Riihimäen Peltosaaren alueen kehitys […]

Lue lisää

Neljä yritystä ratkaista alustatalouden ongelmia

Amazon, Etsy, Facebook, Google, Uber, Wolt ja muut digitaalisen alustatalouden yritykset muuttavat työn, toimeentulon ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta nopeasti. Siksi alustatalouden yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten työntekijöiden oikeuksista ja siitä, kuka omistaa datan on keskusteltava nyt.   Alustatalouden ratkaisut poistavat välikäsiä, lisäävät tehokkuutta ja helpottavat elämäämme monella tapaa. Lisäksi ne mahdollistavat monet jakamistalouden palvelut autojen yhteiskäytöstä palveluiden vaihtoon ja voivat näin mahdollisesti vähentää luonnonresurssien käyttöä. Alustatalouden yritysten ansaintamalliin perustuu kuitenkin monia ratkaisemattomia ongelmia. Miten huolehditaan alustoilla työskentelevien (Pew Research Center:in mukaan neljäsosa amerikkalaisista tienasi rahaa digitaalisten alustojen kautta viime vuonna) oikeuksista esimerkiksi sairauspäivärahaan […]

Lue lisää

Viisi teesiä tulevaisuuden työstä Työ 2040 -skenaarioraportin perusteella

Työn tulevaisuudesta puhutaan tällä hetkellä erittäin paljon. Mediassa kiertävät tutut tarinat. Esimerkiksi pohditaan työn loppua ja ajoittain myös työstä vapautumista, siis sitä, että mitä yhteiskunnassa seuraa työtehtävien vähentymisen myötä (esim. The Atlantic elokuussa 2015). Toisaalta mietitään sitä, millä tavalla teknologia tuhoaa työtä (esim. MIT Tech Review kesäkuussa 2013). Selvästi kehitys ei kuitenkaan koske pelkästään sitä, miten teknologia suoraan korvaa työn tekemistä, sillä mediasta löytyy myös tarinoita siitä, millaisia vaikutuksia alustataloulla ja muilla teknologian mahdollistamilla uusilla työn tekemisen rakenteilla voi olla työn tekemiselle (New Statesman tammikuussa 2016). Työn luonne muuttaa myös […]

Lue lisää

Rutiinityötä ei kannata suojella, vaan oppimista

Työn muutokseen liittyy valtavasti epävarmuutta ja sitäkin enemmän mahdollisuuksia muuttaa arvonluontia. Emme vielä tiedä, mitkä kaikki ihmisten ja koneiden kyvyt saamme käyttöön tai kenen käyttöön ne saadaan. Teknologia ei itsessään päätä, miten meidän käy. Marriot-hotelliketjussa työskentelee reilusti yli sata tuhatta työntekijää, jotka tuottavat ketjulle noin 35 miljardin markkina-arvon. Lähes samanarvoinen hotellialan yritys AirBnB ei omista ainuttakaan hotellia ja työllistää noin 1600 työntekijää. Silti yli miljoona ihmistä saa rahaa AirBnB:n kautta ja tekee sille työtä. Morgan & Stanley arvioi, että lähes puolet AirBnB:n kysynnästä on peräisin hotellialalta eli joka toinen on […]

Lue lisää

Jako ajattelijoihin ja suorittajiin käy kalliiksi työelämässä

1800-luvulla insinööri keksi opin työn tehostamiseen. Sen jälkeen sama pyörä on keksitty uudestaan ja uudestaan. Tulevaisuuden organisaatio ei voi perustua yli sata vuotta vanhaan jakoon, jossa toiset ajattelevat ja toiset suorittavat. Sir Ken Robinsonin on tunnettu etenkin yhdestä TED-puheesta. Siinä hän kysyy, miksi koulu on sellainen kuin se on. Koska koululaitos syntyi teollisen vallankumouksen jälkeen, koulu muistuttaa tehdasta. Massatuotannon aatteen mukaisesti kaikki opiskelevat samoja asioita eri luokkiin jaettuna. Koulu alkaa tietyn ikäisenä, ei kykyjen mukaan sopivalla hetkellä. Robinsonin mielestä nuori tupsahtaa ulos koulusta kuin tuotantolinjan päästä, kyljessään valmistusleima. Massatuotannon aika […]

Lue lisää

Ihmiset vievät koneiden työt

Teksti on julkaistu alunperin Johannes Koposen Mediumissa. Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen Demos Helsingin Työ 2040 -julkaisun julkaisupäivän iltana. Olin kirjoittanut puolisen vuotta tulevaisuusraporttia työn tulevaisuudesta. Pää on aika täynnä erilaisia työn määritelmiä. Yksi määritelmä on jäänyt vaivaamaan minua: “Työ on se aktiviteetti, jonka miehet ja naiset suorittavat kohdatakseen sen, mitä työorganisaatio ei ole antanut ilmi jo ennakkoon.” Määritelmä jäi ensin mieleen vain siitä syystä että siinä on kummallisesti lähdetty erottelemaan työntekijöiden sukupuolia — en tiedä sitten johtuuko tuo käännöksestä. Mutta nyt jälkeenpäin on myönnettävä, että jokin muukin tässä Ammattiliitto Pro:n Karri Lybeckin tekstistä […]

Lue lisää

Voisinko minä järjestää haastekilpailun?

Haastekilpailun järjestäminen on rohkea päätös sitoutua uusien ratkaisujen etsimiseen. Haastekilpailut voivat esimerkiksi lisätä tietoisuutta ratkaistavasta ongelmasta, lisätä keskustelua ongelmasta, synnyttää uudenlaisia yhteisöjä sekä tuottaa kiinnostavia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Kirjoitimme viimeksi siitä, miksi Suomen juhlavuotena järjestettävistä haastekilpailuista kannattaa kiinnostua. Nyt pureudumme kysymyksiin, joita haastekilpailun toteuttajan kannattaa pohtia. Tässä viisi kysymystä sinulle, joka pohdit haastekilpailun järjestämistä. 1. Oletko valmis vastaanottamaan yllättäviä ratkaisuja ja sitoutumaan niiden kehittämiseen?Haastekilpailujen idea on valjastaa suurten joukkojen tiedot ja osaaminen määritellyn haasteen ratkaisemiseksi. Haastekilpailun avulla on mahdollista löytää ympäröivästä yhteiskunnasta piileviä, yllättäviäkin resursseja, jotka auttavat haasteen ratkaisemisessa. Esimerkiksi […]

Lue lisää

Arvonluonnin uusi logiikka haastaa vanhan politiikan

Globalisaatio ja digitalisaatio etenevät ja muuttavat syvällisellä tavalla yhteiskunnan ja talouden rakenteita ja toimintalogiikkaa. Muutokset ovat murtaneet pitkään vallinneen yhteyden talouskasvun ja hyvinvoinnin välillä. Julkaisimme 13.1.2017 muistion nimeltä Katse ylös kuopasta mahdollisuuksiin – Uuden ajan työ ja toimeentulo osana Sitran ja Demos Helsingin yhteistä Seuraava erä -prosessia. Muistiossa kysytään, voidaanko vanhalla politiikalla enää vastata uusiin haasteisiin. Kyseenalaistamme myös täystyöllisyyden poliittisen tavoitteen. Kysymykset ovat rohkeita, sillä kaikki poliittiset ohjelmat ja hallituksen tavoitteet tähtäävät tuottavuuteen, talouskasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen. Samaan hengenvetoon todetaan, että ei työpaikkoja voida politiikalla luoda. Murroksen takana ovat arvonmuodostuksen logiikan […]

Lue lisää

Seuraava Erä etsii pohjoismaisen mallin tulevaisuutta

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on ollut valtava menestys. Se ei ole sattumaa, vaan yhteisten, reiluuteen ja yhteistyöhön nojaavien arvojen ja laajalti jaetun yhteisen edistyksellisen vision ansiota. Mutta millaista on edistys yhteiskunnassa, jossa työ muuttuu, kasvu taittuu ja politiikka pirstaloituu? Mihin olemme menossa seuraavaksi? Sitra ja Demos Helsinki tarjoavat tänä vuonna sekä eväitä että tilaisuuksia näiden kysymysten pohdintaan. Seuraava erä -julkaisu sisältää ensi vaiheessa yhteensä kymmenkunta puheenvuoroa, haastattelua ja kiteytystä työn ja toimeentulon tulevaisuudesta, aina perustulosta verotuksen tulevaisuuteen ja elefanttikäyrän tulkinnasta talouden sosiaalistumiseen. ”Työn, kasvun ja hyvinvoinnin yhteys murtuu tulevien vuosien ja vuosikymmenten […]

Lue lisää

Vuoden 2016 neljä (+1) teknologista merkkipaalua

Olin Ylen A-studiossa 21.12.2016 keskustelemassa Risto Linturin kanssa  siitä, ovatko vuoden 2016 teknologiset edistysaskeleet olleet poikkeuksellisen merkittäviä. Homman taustaksi listasin (Facebookissa joukkoistaen) vuoden merkittävimmät merkkipaalut tällä saralla. Yhteiskunnan kannalta vuoden 2016 merkittävimmät teknologiset merkkipaalut olivat: AlphaGo: Google kehittämä tekoäly voitti Go-pelin maailmanmestarin ja muutti käsitystä tietokoneesta: Go-pelejä ei voiteta pelkällä laskentateholla, sen on ajateltu edellyttävän selvästi intuitiivista pelaamista. Tämä tarkoittaa, että tekoäly pystyy tulevaisuudessa tekemään entistä monipuolisemmin sellaisia asioita, joihin olemme kuvitelleet tarvittavan aina ihmistä ajattelemaan. PokemonGo: Muutamassa viikossa ympäri maailman levinnyt lisätyn todellisuuden ilmiö antoi ensimmäisen näytön siitä, mitä laajennettu todellisuus on ja […]

Lue lisää

Helppous on hyväntekijän ystävä

Joulun alla olo oli toivoton ja avuton. Aleppon siviilien hätä tuntui sietämättömältä ja sain minut kyseenalaistamaan monien asioiden mielekkyyden. Tiesin, ettei murehtimiseni auta mitään, joten menin SPR:än sivuille ja klikkailin muutaman euron katastrofiapuun. Ajallemme tyypillisesti, jaon tekoni Facebookissa ja anelin muitakin antamaan. Nopeasti postaukseeni ilmeistyi sydämiä ja aika monta kommenttia, että muitakin ahdistaa ja hekin lahjoittivat. Ja suurin osa kiitti mahdollisuudesta lahjoittaa Mobile Payn avulla vaivatta, edes nettipankin tunnuslukukorttia ei tarvitse kaivaa esiin. Jotkut jopa myönsivät, että jos homma olisi ollut yhtään hankalampi, se olisi jäänyt tekemättä. Helsingin Sanomat uutisoi muutaman […]

Lue lisää

Miksi kaupunkiseutujen suunnittelu on niin vaikeaa?

Miksi kaupunkiseutujen suunnittelu on niin vaikeaa?  Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelulla määritetään sitä, miten asumme, liikumme ja käytämme palveluita tulevaisuudessa. Ennakoiva ja strateginen kaupunkiseutujen suunnitteluyhteistyö voisikin ratkaista monia yhteiskunnan ongelmia luonnonresurssien käytöstä eriarvoisuuteen. Yhteistyö on kuitenkin haastavaa. Kaupunkitutkijat, päätöksentekijät ja muut kaupunkiseutujen tulevaisuudesta kiinnostuneet osallistujat tiivistivät haasteet neljään syyhyn BEMINE-tutkimushankkeen aloitusseminaarissa. 1. Kaupunkiseutujen suunnittelulla on epäselvä asema ja heikko hallinto Kaupunkisuunnittelun prosessit ovat kaupunkien ja kuntien vastuulla, mutta kaupunkiseutujen suunnittelussa ja kehityksessä ei ole vakiintuneita prosesseja, jolloin päätöksenteko on epäselvää. Esimerkiksi valtiolla on suunnittelussa monta eri “ääntä” ja näillä äänillä eri valtuudet […]

Lue lisää

Katso Demos Helsingin tärpit Slush 2016-tapahtumaan

Demos Helsinki on mukana Slush 2016:ssa, Euroopan suurimmassa teknologia- ja kasvuyritystapahtumassa! Löydät meidät seuraamalla tätä aikataulua. TIISTAI 29.11.2016 17:30–21:50 // FREE PRE-EVENT The Sexy Truth – An Afterwork of Cleantech & Opportunities G Live Lab, Yrjönkatu 3, Helsinki Demos Helsingin Satu Lähteenoja osallistuu paneelikeskusteluun cleantechin liiketoiminnallisista mahdollisuuksista sekä merkityksestä ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Tilaisuuteen pääsee ilman Slush-lippua. 17:00-22:00 // The Official Slush Science Track Opening Event Päivälehden museo, Ludviginkatu 2–4, Helsinki Slush Science Trackin avajaistapahtumassa rakennetaan yhteyksiä tieteen ja elinkeinoelämän välille ja esitellään Skolar Award -semifinaaleiden post-doc-tutkijoiden tutkimusideat. Slush Science Trackin järjestää tiedeviestintätoimisto Kaskas […]

Lue lisää