Marien päivä vuonna 2050

Marie Schulzman herää yöllä tuttuun huutoon; nelikuinen Vilma itkee taas puhkeavia hampaitaan. Marie nousee sängystä, nostaa Vilman syliinsä ja tarjoaa tutin lohduksi. Vilma itkee tokkuraisena hetken, mutta rauhoittuu pian äidin hellässä syleilyssä. Äiti ja tytär nukahtavat pian uudelleen. Eletään vuotta 2050. Aamulla Marie herää auringonvaloon kaihtimien hitaasti auetessa. Vilma ja Marien puoliso Katja nukkuvat edelleen. Marie kävelee makuuhuoneesta keittiöön, jonka seinälle ilmestyy päivän sääennuste, tuoreimmat uutiset, suositellut artikkelit sekä kuvaajat hänen unenlaadustaan. Vaikka unta kertyi viime yönä liian vähän, olo on virkeä; älypatja mittasi unenlaatua ja herätti sopivassa hetkessä. Marie […]

Lue lisää

Neljä näkökulmaa kaupunkien elävöittämiseen

Mike Lydon: ”Yleiskaava on staattinen ja vanhentunut siitä hetkestä alkaen, kun se on hyväksytty. Paikoille ominaisen hengen luominen antaa sille elämän.’’ Suurimmassa osassa pohjoista pallonpuoliskoa kaupunkeja suunnitellaan hitaan ja jäykän kaavoitusprosessin kautta. Prosessi luo raamit kaupungin kehittämiselle pidemmällä aikajänteellä, mutta se tekee nopeat muutokset ja kaupungin jatkuvan kehittämisen asukkaiden palautteen ja ideoiden pohjalta vaikeaksi. Kaupungit suunnitellaan valmiiksi arkkitehdin piirustuspöydällä, vaikka todellisuudessa mikään kaupungissa ei ole pysyvää. Kuitenkin asukkaina tai turisteina löydämme usein mielenkiintoisimmat kokemukset kaupunkien pienistä yksityiskohdista, monimuotoisuudesta ja eteen sattuvista yllätyksellisistä paikoista. Ajankuvaamme värittävät ainutlaatuisten kokemusten hakeminen ja ainutkertaisuuden […]

Lue lisää

Korkeakoulutus 2030: Nämä kansainväliset trendit vaikuttavat Suomen korkeakoulukenttään

Suomen hallituksen tavoitteena on, että Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Kansainväliset muutosajurit vaikuttavat siihen, mitä tämä uusi on ja miten sitä parhaiten opitaan. Tunnistimme viisi trendiä, joista Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen on otettava kauaskatseinen ote.   Isot pyörät pyörivät, ja rahoitus on kriisissä. Koulutusohjelmia yhdistetään, ja yt-neuvotteluja on käyty. Lahjakkaat suomalaistutkijat muuttavat ulkomaille. Fantastinen yliopistouudistus saattaakin olla fiasko. Suomen korkeakoulujen tila tuntuu murheelliselta. Ja kuitenkin: Suomen pitäisi nyt nostaa katseensa ylöspäin hupenevista budjeteista. Edessä siintävät vielä suuremmat haasteet, jotka viimeistään mullistavat yliopistokenttämme. Suomalaiset yliopistot toimivat […]

Lue lisää

Luottamuksemme päätöksentekoa kohtaan laskee – 4 keinoa, joilla empatia voi auttaa

Läntisissä yhteiskunnissa kansalaisten luottamus omaa poliittista päätöksentekojärjestelmää kohtaan laskee. Samalla yhteistyön kannalta keskeinen taito, empatia, on pitkittäistutkimusten mukaan heikentymässä. Voisiko empatiakyvyn parantuminen auttaa myös julkishallintoa ja politiikkaa toimimaan paremmin? Britit äänestivät EU-eron puolesta kesäkuussa 2016 osittain siksi, että maahan ei haluttu enää tulijoita hädän alaisista maista. Yhdysvalloissa näimme vähän myöhemmin, että presidentiksi valittiin koulukiusaajana mainetta niittänyt ehdokas. Monesta tuntuu, että maailma on mennyt sekaisin. Tutkimukset osoittavat, että luottamus päätöksentekijöitä kohtaan laskee. Esimerkiksi Euroopassa tyytyväisyys kansallisiin hallintoihin oli vuonna 2008 45 prosenttia ja viisi vuotta myöhemmin eurooppalaisista enää neljä kymmenestä (41 […]

Lue lisää

Neljä kysymystä, joiden avulla tutkimuksesta tulee vaikuttavaa

  Tutkimusartikkelilla on vaikuttavuutta vasta, kun joku on lukenut artikkelin, lukijan ymmärrys on lisääntynyt tai, parhaimmillaan, lukija on muuttanut artikkelin perusteella käsitystään tai toimintatapojaan. Tutkimuksella vaikuttamisen päämääränä on siten muutos. Nämä neljä kysymystä auttavat pääsemään siihen. Kun tutkija ryhtyy viestimään ja vaikuttamaan, huomaa hän pian, että kilpailu huomiosta on kovaa. Poliittisessa päätöksenteossa tutkimustieto kilpailee kansalaisten, etujärjestöjen ja muiden intressiryhmien näkökulmien kanssa. Kansalaiset eivät enää kuuntele esimerkiksi ravitsemusasioissa Pekka Puskan kaltaisia auktoriteetteja vaan haluavat muodostaa kantansa omaan tai vertaistensa kokemukseen perustuen. Tiedeviestintä ja tutkimuksella vaikuttaminen saattavat tuntua työläiltä ja turhauttavilta, koska […]

Lue lisää

How to Make Helsinki the World’s Best City with Help of Tactical Urbanism

Something has changed in our cities. People are moving to cities for their dynamic street life and elegant and personal services. At the same time we are building more and bigger units than ever. This creates a widening gap between large-scale developments and people’s willingness to mould their surroundings. Newly built areas take centuries to develop into lively cities that people appreciate. There is a new approach – tactical urbanism – that promises to bridge this gap. Short-term, community-based projects—from pop-up parks to open streets initiatives—have become a powerful and […]

Lue lisää

Kolme askelta kohti tuottoisaa liiketoimintaa hupenevien resurssien maailmassa

Kilpailu hupenevista luonnonresursseista ja ilmastonmuutos muuttavatelämäntapojamme ja kulutustotuttumuksiamme radikaalisti. Asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyvä kulutus mullistuu. Näillä kolmella askeleella, yritykset voivat tehdä liiketoimintaa samalla kun ratkovat aikamme keskeistä jännitettä: Miten tuottaa hyvinvointia planeetan rajojen puitteissa? Jos yrityksen keskeinen liiketoimintastrategia on ratkaista ilmastonmuutosta ja vähentää niukkojen luonnonresurssien käyttämistä, se tarkoittaa, etteivät luonnonvarojen hintamuutokset vaikuta yritysten liiketoiminnan tekemiseen. Tämä on merkittävää, koska esimerkiksi metallien, kumin ja energian hinnat ovat nousseet  2000-luvun alusta lähtien 176, 250, ja 260 prosenttia. Ensimmäinen askel: Mieti, missä meri on sininen Sinisen meren strategiassa yritykset pyrkivät tunnistamaan uusia […]

Lue lisää

SuomiAreenan 2017 yleisin puhuja oli Antti

Olimme viime viikolla Visbyssä Almedalsveckanilla ja tällä viikolla SuomiAreenassa Porissa. Pohdimme aiemmin tällä viikolla julkaistussa kirjoituksessa näiden tapahtumien tulevaisuutta ja muutospaineita. Yksi pieni, toki melko symbolinen muutos Almedalenissa vuonna 2017 oli se, että ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen tilaisuuksien puhujien yleisin etunimi vaihtui: Neljä vuotta putkeen se oli Anders, nyt Anna. Tuloksen julkisti Intellecta Corporate. Tämä tulos herätti uteliaisuutemme: mikä on SuomiAreenan ohjelman yleisin etunimi 2017? Vastaus on Antti (12 puhujaa), perässään Mikko (10) ja Timo (9). Suosituin naisen nimi oli Elina (5 puhujaa).  

Lue lisää

Miksi Almedalsveckan oli vuonna 2017 kriisissä?

Heinäkuun alussa järjestetyn Almedalveckanin kuumin puheenaihe oli se, että Almedalsveckanin tähti on laskussa. Pääministeri päätti lähteä kohtaamaan oikeaa kansaa toisaalle ja kriitikkojen mielestä demokratian juhla on kaapattu liikemaailmalle. Miten tämä liittyy edustuksellisen demokratian murrokseen ja mitä Porin SuomiAreenassa pitäisi oppia Almedalenin kriisipuheesta? Osallistuimme Demos Helsingin porukalla tänä vuonna Visbyn Almedalsveckanilla nyt neljättä perättäistä kertaa. Nämä vuotuiset politiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun festivaalit on järjestetty vuodesta 1968 (jolloin silloinen opetusminiseri Olof Palme kiipesi kuorma-auton lavalle puhumaan paikallisille sosiaalidemokraateille) ja vuodesta 1981 tapahtuman rungon ovat muodostaneet peräkkäisinä iltoina pidetyt puoluejohtajien puheet. Tänä vuonna […]

Lue lisää

Mitä on yhteisöllinen asuminen?

Mitä tarkoittaa yhteisöllinen asuminen, ja voisiko sillä olla rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa? Demos Helsinki ja Y-Säätiö kehittävät yhdessä kohtuuhintaisia, urbaaneja asumisratkaisuja, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia. Tässä blogitekstissä Demos Helsingin Y-Lab-projektitiimi pohtii, mistä yhteisöllisessä asumisessa on kyse.   Kun julkinen ja yksityinen sekoittuvat kotona “Kotini on linnani”, “Oma koti kullan kallis”. Käsitys kodista liitetään usein yksityiseen ja henkilökohtaiseen tilaan. Tämän päivän yhteiskunta tuo ihmisiä yhteen monipuolisemmin kuin koskaan, jolloin yksityisen ja julkisen erottelu on hankalampaa. Ihmiset muodostavat yhä kattavammin ja nopeammin yhteisöjä niin työelämässä kuin harrastusten parissa. Toisaalta teknologian kehittyminen tarjoaa […]

Lue lisää

Julkinen valta ja alustatalous – globaalien alustojen kolme haastetta politiikan teolle

Digitaaliset alustat määrittävät ja hallitsevat yhä enemmän ihmisten välistä vaihdantaa ja vuorovaikutusta. Mitä haasteita alustatalous luo lainsäätäjille ja suomalaiselle hallintokulttuurille?    Jälkiteollinen yhteiskunta ja digitalisaatio muuttaa radikaalisti yhteiskuntiemme rakenteita. Keinoäly, huipputehokkaat informaatioverkostot ja automaatio tekevät yksilöistä yhä voimakkaampia. Yksilöllä on mahtavat mahdollisuudet olla kuka tahansa tai tehdä mitä tahansa, ehkäpä siksi Yuval Noah Hararin mukaan tulee muuttumaan luultavasti myös se, mitä on olla ihminen. Talous, ihmisten identiteettien muodostaminen ja poliittinen käyttäytyminen ovat murroksessa. Samanaikaisesti Suomessa julkinen hallinto on kuin kömpelö lainsäädännöllinen IT-järjestelmä, joka on pian yhteensopimaton digitaalisen maailman kanssa, ellei […]

Lue lisää

Digitaaliset sosiaaliset innovaatiot hyvän asumisen puolesta

Sosiaaliset innovaatiot ovat usein uudenlaisia yhdistelmiä monista jo olemassa olevista käytännöistä. Yleistä niille on eri alojen ja organisaatioiden rajojen ylittäminen ja aikaisemmin kohtaamattomien yksilöiden tai ryhmien yhteen saattaminen. Millaisia hyviä käytäntöjä on jo olemassa, mitä on tehty ja mitä niistä opimme? Millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tuovat ongelmien ratkaisemiseksi ja arkielämän helpottamiseksi? Demos Helsinki ja Y-säätiö kehittävät kokeilujen avulla uusia tapoja, joilla asuntoyhtiö voi tukea asukkaan hyvää elämää kaupungissa. Taloyhtiöt, työeläkejärjestelmä, äitiyspakkaus ym. – sosiaaliset innovaatiot eivät ole uusi ilmiö, mutta viime vuosikymmenellä ne ovat kokeneet uuden herätyksen. Internet ja uudet […]

Lue lisää

Viisi vinkkiä valtuutetulle demokratian pelastamiseksi

Kuntavaalien minimaalisesti noussut äänestysprosentti on edustuksellisen demokratian laiha torjuntavoitto. Tulevaisuudestaan kiinnostunut kunta kokeilee nyt uusia suoria osallistumisen muotoja, jotta sen asukkaat voivat kokea sen omakseen. Demokratian täytyy olla elämäntapa, ei neljän vuoden välein annettu mekaaninen siunaus hallintokoneistolle. Hei vastavalittu kunnanvaltuutettu, paljon onnea ja kiitos kovasta työstä, jota teit viime viikot demokratian puolesta! Demokratia selvisi kuntavaaleissa läheltä piti -tilanteesta. Äänestysaktiivisuus ei laskenutkaan viimeisistä kuntavaaleista, vaikka tutkimuksen mukaan vain puolet ihmisistä uskoo siihen, että he voivat vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Edustuksellinen demokratia kaipaa uudistuksia. Niitä odottaessa kuntalaisille täytyy avata uusia vaikuttamisen väyliä, jottei […]

Lue lisää

Demos Helsinki on voittanut Vuoden ennakointiteko -palkinnon

Ajatushautomo Demos Helsingille on myönnetty Vuoden ennakointiteko -tunnustus. Turussa tänään julkaistu palkinto on myönnetty ”kokonaisvaltaisesta ennakointiajattelun edistämisestä resurssiviisauden ja työn murroksen osalta”. Vuoden ennakointiteko -palkinto myönnetään taholle, joka on ”merkittävällä tai erityisellä tavalla edistänyt tulevaisuustiedon saatavuutta tai hyödyntämistä, kehittänyt laajasti sovellettavia ennakointikäytäntöjä tai edistänyt ennakointiyhteistyötä”. Tunnustuksen myöntää kansallisen ennakointiverkoston asiantuntijaraati. ”Tämä vaati kovaa työtä, mutta se oli ehdottomasti sen arvoista!”, hehkutti Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen. Palkintojenjakotilaisuudessa kiitettiin erityisesti Demos Helsingin ja Demos Effectin laatimaa Työ 2040 -skenaarioraporttia työn tulevaisuudesta. Yhteistyössä Sitran, Verohallinnon, eläkeyhtiö Varman, Tieto Oyj:n ja Ammattiliitto Pron […]

Lue lisää

Lähiörenessanssi yhdessä asukkaiden kanssa

Alueellisen hyvinvoinnin edistämisessä aktiivisilla asukkailla ja asukaslähtöisillä ideoilla voidaan saada aikaan positiivisia muutoksia. Vai mitä ajattelet seuraavista esimerkeistä?   Kaupunkilaisten ideoimat minipilotit, Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki kehitti vuonna 2012 Minipilotti-toimintamallin, jonka turvin asukkaiden parhaita ideoita hyvinvoinnin edistämiseksi voitiin pilotoida 500€ kokeilurahalla. Kaksivuotisen hankkeen aikana toteutettiin yhteensä 120 asukaslähtöistä minipilottia eri puolilla kaupunkia. Yksi onnistuneimmista piloteista oli Elämänkaarikahvila, jossa vanhukset ja nuoret opettivat toisilleen vastavuoroisesti erilaisia taitoja – leipomista ja käsitöitä tai verkkopankkien käyttöä. Elämänkaarikahvila tuo edelleen yhteen senioreita ja nuoria koululaisia viikoittain Hämeenlinnassa.   Peltosaari Parlamentti, Riihimäki Riihimäen Peltosaaren alueen kehitys […]

Lue lisää

Neljä yritystä ratkaista alustatalouden ongelmia

Amazon, Etsy, Facebook, Google, Uber, Wolt ja muut digitaalisen alustatalouden yritykset muuttavat työn, toimeentulon ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta nopeasti. Siksi alustatalouden yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten työntekijöiden oikeuksista ja siitä, kuka omistaa datan on keskusteltava nyt.   Alustatalouden ratkaisut poistavat välikäsiä, lisäävät tehokkuutta ja helpottavat elämäämme monella tapaa. Lisäksi ne mahdollistavat monet jakamistalouden palvelut autojen yhteiskäytöstä palveluiden vaihtoon ja voivat näin mahdollisesti vähentää luonnonresurssien käyttöä. Alustatalouden yritysten ansaintamalliin perustuu kuitenkin monia ratkaisemattomia ongelmia. Miten huolehditaan alustoilla työskentelevien (Pew Research Center:in mukaan neljäsosa amerikkalaisista tienasi rahaa digitaalisten alustojen kautta viime vuonna) oikeuksista esimerkiksi sairauspäivärahaan […]

Lue lisää

Viisi teesiä tulevaisuuden työstä Työ 2040 -skenaarioraportin perusteella

Työn tulevaisuudesta puhutaan tällä hetkellä erittäin paljon. Mediassa kiertävät tutut tarinat. Esimerkiksi pohditaan työn loppua ja ajoittain myös työstä vapautumista, siis sitä, että mitä yhteiskunnassa seuraa työtehtävien vähentymisen myötä (esim. The Atlantic elokuussa 2015). Toisaalta mietitään sitä, millä tavalla teknologia tuhoaa työtä (esim. MIT Tech Review kesäkuussa 2013). Selvästi kehitys ei kuitenkaan koske pelkästään sitä, miten teknologia suoraan korvaa työn tekemistä, sillä mediasta löytyy myös tarinoita siitä, millaisia vaikutuksia alustataloulla ja muilla teknologian mahdollistamilla uusilla työn tekemisen rakenteilla voi olla työn tekemiselle (New Statesman tammikuussa 2016). Työn luonne muuttaa myös […]

Lue lisää

Rutiinityötä ei kannata suojella, vaan oppimista

Työn muutokseen liittyy valtavasti epävarmuutta ja sitäkin enemmän mahdollisuuksia muuttaa arvonluontia. Emme vielä tiedä, mitkä kaikki ihmisten ja koneiden kyvyt saamme käyttöön tai kenen käyttöön ne saadaan. Teknologia ei itsessään päätä, miten meidän käy. Marriot-hotelliketjussa työskentelee reilusti yli sata tuhatta työntekijää, jotka tuottavat ketjulle noin 35 miljardin markkina-arvon. Lähes samanarvoinen hotellialan yritys AirBnB ei omista ainuttakaan hotellia ja työllistää noin 1600 työntekijää. Silti yli miljoona ihmistä saa rahaa AirBnB:n kautta ja tekee sille työtä. Morgan & Stanley arvioi, että lähes puolet AirBnB:n kysynnästä on peräisin hotellialalta eli joka toinen on […]

Lue lisää

Jako ajattelijoihin ja suorittajiin käy kalliiksi työelämässä

1800-luvulla insinööri keksi opin työn tehostamiseen. Sen jälkeen sama pyörä on keksitty uudestaan ja uudestaan. Tulevaisuuden organisaatio ei voi perustua yli sata vuotta vanhaan jakoon, jossa toiset ajattelevat ja toiset suorittavat. Sir Ken Robinsonin on tunnettu etenkin yhdestä TED-puheesta. Siinä hän kysyy, miksi koulu on sellainen kuin se on. Koska koululaitos syntyi teollisen vallankumouksen jälkeen, koulu muistuttaa tehdasta. Massatuotannon aatteen mukaisesti kaikki opiskelevat samoja asioita eri luokkiin jaettuna. Koulu alkaa tietyn ikäisenä, ei kykyjen mukaan sopivalla hetkellä. Robinsonin mielestä nuori tupsahtaa ulos koulusta kuin tuotantolinjan päästä, kyljessään valmistusleima. Massatuotannon aika […]

Lue lisää

Ihmiset vievät koneiden työt

Teksti on julkaistu alunperin Johannes Koposen Mediumissa. Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen Demos Helsingin Työ 2040 -julkaisun julkaisupäivän iltana. Olin kirjoittanut puolisen vuotta tulevaisuusraporttia työn tulevaisuudesta. Pää on aika täynnä erilaisia työn määritelmiä. Yksi määritelmä on jäänyt vaivaamaan minua: “Työ on se aktiviteetti, jonka miehet ja naiset suorittavat kohdatakseen sen, mitä työorganisaatio ei ole antanut ilmi jo ennakkoon.” Määritelmä jäi ensin mieleen vain siitä syystä että siinä on kummallisesti lähdetty erottelemaan työntekijöiden sukupuolia — en tiedä sitten johtuuko tuo käännöksestä. Mutta nyt jälkeenpäin on myönnettävä, että jokin muukin tässä Ammattiliitto Pro:n Karri Lybeckin tekstistä […]

Lue lisää