Tuuli Kaskinen Kultaranta-keskustelussa: suomalainen luottamus vaatii uudistamista

Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen puhui tänään presidentti Sauli Niinistön koollekutsumassa Kultaranta-keskustelussa Naantalissa. Puheen ja sitä seuraavan paneelikeskustelun voi myös katsoa Yle Areenasta.


Arvoisa tasavallan presidentti, hyvät ystävät,

Olemme aamun aikana kuulleet, että nyt edessämme on paljon sellaisia haasteita, jotka tuntuvat ylitsepääsemättömiltä. Haluan lisätä kriisilistoille vielä kaksi valtavaa globaalia haastetta ja yhden erityisesti suomalaisen ongelman:

Ensinnäkin: Globaalisti ympäristön tila heikkenee nopeammin kuin koskaan. Tiedämme, että silloin kun nämä ympäristöhaasteet muuttuvat akuuteiksi, on liian myöhäistä toimia. Ja tiedämme että ympäristöriskit kasvattavat myös turvallisuusriskejä.

Toisekseksi: Digitalisaatio muuttaa maailmaa tavalla jota on verrattu jopa teollistumiseen. Myös teollistumisen alkuvaihe oli kallis ja vaikea ja sen hyödyt alkoivat näkyä ihmisille parempana toimeentulona ja elämänlaatuna vasta vuosikymmenten kuluttua. Digitalisaation kuolemanlaakson ylittäminen on edessä kaikkialla maailmassa.

Kolmanneksi: Teemani on sama kuin Pertti Korhosella äsken, mutta otan siihen vähän toisen näkökulman. Suomalainen tuotanto ei juuri nyt ole maailmalle yhtä hyödyllistä kuin se joskus aiemmin on ollut. Tavaramme ja innovaatiomme eivät käy kaupaksi, minkä seurauksena emme saa yhtä paljon tuloja kuin aiemmin.

Nämä kaikki kolme yhdessä tekevät Suomen tilanteesta vaikean.

Onneksi monet asiat ovat myös hyvin:

  • Me suomalaiset olemme edelleen yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Nouseva Y-sukupolvi ja sen jälkeen syntyneet diginatiivit ovat entistäkin taitavampia tekemään töitä ryhmänä ja yhdistämään erilaisia osaamisia joustavammin kuin aiemmat polvet.
  • Digitalisaatio, robotit ja datan määrän räjähtäminen avaavat mahdollisuudet kokonaan uudenlaiselle tuotannolle. Digitalisaatio myös vähentää sijainnin merkitystä ja pitkien etäisyyksien Suomi tulee lähemmäs maailmaa.

Jos 5 miljoonaa suomalaista innostuu uusien asioiden kehittämisestä ja ratkaisujen rakentamisesta, on ihan todennäköistä, että Suomen taloushaasteet voidaan ratkaista ja jopa turvallisuusuhkien kaltaisista asioista voidaan keskustella turvallisuutta lisäävällä tavalla.

Suomen vahvuudet ovat niin vahvoja, että näin osaavan, kykenevän ja lupaavan kansan moni maailman maan johtaja voisi haluta johdettavakseen. Siksi tilanne ei Suomessakaan ole mahdoton.

On kuitenkin yksi asia, jota ilman haasteet eivät muutu mahdollisuuksiksi. Se on luottamus.

Vahva luottamus ja jopa konsensus ovat olleet suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita. Niiden avulla synnytettiin Suomi, joka koulutti kansan, loi naisille tasa-arvoa, pääsi sopuun naapureidensa kanssa, keksi paperikoneet ja matkapuhelimet ja oppi vielä puhdistamaan likaamansa järvetkin. Samanlaisiin urotekoihin emme enää yllä ilman että ymmärrämme ja kuulemme kaikkien suomalaisten, esimerkiksi eri sosiaali- ja koulutusluokkien tilanteita ja saamme kaikki mukaan.

Tehdään pieni harjoitus. Miettikää, mikä teitä suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ärsyttää tai huolestuttaa juuri nyt kaikkein eniten? Millaisia mielipiteitä kohtaan on vaikea tuntea empatiaa? Mistä ei oikein jaksaisi olla kiinnostunut? (Pieni tauko pohdinnalle.)

Voin arvata mikä teitä pohditutti. Se että mitään ei saada aikaan. Se, että venäjästä keskustellaan epä-älyllisesti. Se että maahanmuuttokeskustelusta on tullut niin vaikeaa. Se että talouden kunnostustoimia on vaikea tehdä. Myös ne madonluvut, joita Pertti Korhonen meille esitti harmittavat.

Myös pääministeri viittasi äsken luottamukseen. Käytännössä se tarkoittaa, että näihin harmistusta herättäviin näkemyksiin täytyy suhtautua kiinnostuksella. Voimme jopa miettiä, että millainen käyttövoima erilaiset näkemykset ovat vahvat yhteiskunnan rakentamisen kannalta.

Pienet naapurustossamme olevat maat, voisi sanoa, että valtioiden startupit, Islanti ja Viro ovat molemmat kulkeneet viime vuosina läpi suurten uudistusten. Näissä uudistuksissa on otettu ihmiset mukaan. Siksi ne tarjoavat meille kiinnostavia esimerkkejä. Islannin perustuslaki uudistettiin yhdessä kansalaisten kanssa joukkoistamalla. Viro puolestaan on tehnyt digitaalisesta kansalaisuudesta mahdollista ensimmäistä kertaa maailmassa.

Väitän että Suomessa ihmisten mukaan ottaminen osataan tehdä vielä parmemin. Uutta luottamusta voidaan rakentaa sillä, että otamme kansalaiset mukaan ei vain äänestämään ja tekemään työtä, vaan myös tekemään isoja uudistuksia. Keskustelemaan vaikkapa tiedustelusta, demokratiasta ja Venäjästä niinkuin me täällä tänään.

Valtakunnan terävimmässä kärjessä vieressäni istuva pääministeri Sipilä toi uudet tekemisen tavat hallituksen järjestäytymiseen. Avokonttorissa SWOT-analyysia tekevä hallitus onkin saanut vauhdikkaan lähdön.

Sen sijaan yhdessä päättämisen innovaatiot ovat kaikki liki 100 vuotta vanhoja. Edustuksellisen demokratian rakenteet luotiin silloin ja ne kaipaavat nyt uudistamista. siksi nyt on hyvä hetki kysyä:

Mikä on kansalaisten avokonttori? Miten lainsäädäntöä tehdään joukkoistamalla? Miten yritysten kyky tuottaa yhteistä arvoa saadaan hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa? Miten kaikille suomalaisille saadaan sellainen tunnelma, että olemme itse tekemässä menestyvää, ongelmia ratkaisevaa Suomea, jossa kannattaa keksiä uusia asioita, tehdä työtä kotona ja työpaikalla ja innovoida?

Hyvät kuulijat, kun ihmiset saadaan mukaan, uudistukset, joilla rakennetaan ratkaisuja työn uuteen jakamiseen, ympäristöriskien ratkaisuun, yritysten kasvuun ja myös globaalin yhdessä tekemisen lisäämiseen lähtevät syntymään myös sisältäpäin. Niiden avulla voidaan luoda luottamuksellisempi, empaattisempi ja menestyvämpi Suomi.

Kuva: Copywright @ Tasavallan presidentin kanslia