Suomen kilpailukykyä pitää parantaa, sanoivat Anders Borg ja Juhana Vartiainen viime viikolla Strategia Suomelle -raportissaan. He ovat oikeassa. Suomalaiset tuotteet eivät ole viime aikoina käyneet kaupaksi kansainvälisillä markkinoilla. Borgin ja Vartiaisen lääke on kustannustason kurissa pitäminen jäädyttämällä palkankorotukset ja pienentämällä julkisen sektorin kuluja. Sillä voitaisiin pärjätä kustannuskilpailussa Suomen pahimmille kilpailijoille, Ruotsille ja Saksalle.
Raportti julkaistiin eduskuntavaalien alla ja sen tekijöinä on kaksi makrotalouspolitiikan konkaria. Viesti on suunnattu julkiselle sektorille ja työmarkkinaosapuolille. Nyt on kiinnostavaa miettiä, mitä ohjeita Borg ja Vartiainen olisivat antaneet suomalaisille yrityksille, jos olisivat siihen heittäytyneet.
Miettimistä ei tarvitse jatkaa kovin pitkään, sillä yritystalouden näkökulmasta lääkkeet ovat selvät. Yritysten täytyy kehittää uusia tuotteita, uusia palveluita ja uusia konsepteja, joita maailma tarvitsee. Se tarkoittaa, että yritysten täytyy innovoida. Mutta millaiset innovaatiot auttavat koko kansantaloutta ja työllisyyttä?
Innovaatiot ovat olleet yksi talven teemoista kansainvälisissä bisneslehdissä. Borgin ja Vartiaisen teemaan liittyviä neuvoja yrityksille ovat antaneet liiketaloustieteilijät Mezue, Christensen ja van Bever, jotka kirjoittivat johtajien ympäri maailmaa lukemaan ulkopolitiikkalehteen Foreign Affairs helmikuussa otsikolla The Power of Market Creation.
He tutkivat innovaatioita yritysten näkökulmasta ja totesivat, jakoivat innovaatiot kolmeen kategoriaan: Korvaavan innovaation avulla yritys tuo markkinoille uuden tuotteen, joka korvaa sen omaa aiempaa tuotantoa. Tehokkuusinvestoinneilla sama tuote saadaan aikaan entistä pienemmillä kuluilla. Kiinnostavin on kolmas kategoria, jossa yritys kehittää uuden palvelun tai tuotteen, joka tyydyttää uusia tarpeita. Uusi tuote on lisäksi tarpeeksi helppo käyttää ja edullinen vallatakseen globaalit markkinat. Se on markkinoita luova innovaatio. T-mallin Ford, PC-tietokone ja älypuhelin loivat aikanaan kokonaan uuden markkinan. Niiden taustalla olevat yritykset pääsivät pitkäaikaiselle kasvu-uralle. Se näkyy Fordin, Microsoftin ja Applen menestyksenä.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että juuri markkinoita luovat innovaatiot, jotka ratkovat uusia kuluttajien ongelmia kasvattavat kansantaloutta ja luovat eniten työpaikkoja. Tehostaminen ja uudet kuluttajatuoteversiot tuottavat merkittävästi pienemmät kansantaloudelliset hyödyt.
Tehdäänkö Suomessa tarpeeksi markkinoita luovia innovaatioita? Nokia teki 90-luvulla ja se veti koko Suomea menestykseen. Metsäyhtiöt kehittävät sellun ja paperin uusia käyttökohteita ja Neste Oil luo uudenlaisia polttoaineita. Mutta tekevätkö suomalaiset yritykset tarpeeksi?
Suomessa tutkimus- ja kehitysmenojen osuus on edelleen maailman huippua, yli 3 % bruttokansantuotteesta. Kysymys ei olekaan T&K-rahojen määrästä, vaan siitä mihin ne käytetään. Tekesin viime syksynä julkaisema tutkimusraportti kertoo, että suomalaiset yritykset uudistavat aktiivisesti prosessejaan ja organisaatioitaan eli tehostavat toimintaansa, mutta ne eivät panosta tarpeeksi tuote- ja palveluinnovaatioihin. Rahat eivät mene markkinoita luoviin innovaatioihin.
Näillä perusteilla viesti suomalaisille yrityksille on selvä. Nokia, Neste Oil, SOK, Stora Enso ja UPM-Kymmene, Kesko, Fortum, OP, Nordea ja muut: nyt tarvitaan markkinoita luovia innovaatioita. Niitä, joilla mennään pois yrityksen nykyiseltä menestysalueelta, kuunnellaan tarpeita ja maailman muutosta. Megatrendit näyttävät missä suuren mittakaavan tarpeet tulevaisuudessa ovat. Kaiken läpäisevä ICT, globalisoituva talous, CO2-päästötön tuotanto ja väestömuutos näyttävät alueen, jossa innovaatioita tulevaisuudessa tarvitaan. Tähän nousevaan kysyntään suomalaisyritystenkin kannattaa T&K-rahat suunnata. Sieltä löytyvät tuotteet ja palvelut, jotka sitten tehdään tehokkaalla suomalaisella tuotantokoneistolla, joita maailma haluaa ja jotka parantavat kilpailukykyä.
Demos Helsingin tytäryhtiö Demos Effect auttaa yrityksiä tunnistamaan uusia markkinoita ja kehittämään innovaatioita.