Kun luonnonvarat niukkenevat, vanhat jättiyritykset ovat pulassa. Flow Talks -tapahtumassa lavalle astelleet Airbnb:n Even Heggernes, ympäristöministeri Ville Niinistö, MIT Labin Marko Ahtisaari ja Vision+ -sijoitusrahaston Tero Ojanperä kertovat, miten luonnonvarojen niukkeneminen muuttaa seuraavaksi kuluttajamarkkinoita.
Kaapit ovat täynnä turhaa tavaraa, jonka läpikäyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä urakalta. Entä jos voisitkin vain heittää roinat laatikkoon, lähettää ne eteenpäin ja saada siitä vielä rahaa? Tähän perustuu Yhdysvalloissa toimiva suomalaisrahoitteinen yritys, Swap.com. Uudenajan kierrätyskeskuksessa ihmisiltä tulevat tavarat arvioidaan, luetteloidaan ja kuvataan kauniisti verkkokauppaan, josta käyttäjät voivat ostaa ne murto-osalla uuden hinnasta.
Swap.com on smartup, eli startup, joka hyödyntää olemassa olevat resurssit entistä viisaammin ja tätä kautta vähentää ihmisten riippuvuutta luonnonvarojen kulutukseen. Sellaisia ovat myös tämän hetken suurimmat startupit kuten majoituspalvelu (ja samalla maailman ekologisin hotelli) Airbnb ja taksipalveluja tarjoava Uber, sekä Googlen vuoden alussa ostama termostaattiyritys Nest ja New Yorkin pörssiin listautunut Opower. Swap.comin lisäksi muita Suomalaisia esimerkkejä Smartupeistä ovat Optiwatti, PiggyBaggy ja Venuu.fi.
Smartupien synnyttämiin ratkaisuihin on valtava taloudellinen ja inhimillinen kysyntä. Samaan aikaan kun perinteinen kauppa pärjää huonosti, räjähdymäisesti kasvava globaali keskiluokka janoaa aina uusia palveluita, joilla järjestää asumisensa ja liikkumisensa sekä kenties tienata vähän ekstraa. Siksi Airbnb:t ja Uberit kahmivat ennätysmäisiä summia sijoittajakierroksilla.
Demos Helsingin järjestämässä Flow Talks -tapahtumassa puheenvuoron pitänyt Airbnb:n Pohjoismaiden johtaja Even Heggernes muistutti, että kun yrityksen liiketoimintamalli perustuu resurssien viisaampaan käyttöön, muuttavat asiakkaat maailmaa, tähtäsivät he siihen tai eivät: “Tutkimuksemme mukaan esimerkiksi Lontoossa puolet käyttäjistä tienaa alle kaupungin keskitason. Moni työskentelee luovalla alalla ja rahoittaa majoituksen avulla oman unelmansa tavoittelua. Näin itsekäskin Airbnb:n käyttäjä muuttaa sivutuotteena maailmaa.”
Airbnb:n ja muiden smartupien palvelut syntyvät asumisen, liikkumisen ja syömisen ympärille, sillä näihin toimintoihin uppoaa kaikista eniten luonnonvaroja sekä valtaosa ihmisten rahoista. Jakamiseen perustuvissa palveluissa yhteisöjen käytöksen ymmärtäminen on MIT Media Labissa työskentelevän Marko Ahtisaaren mukaan avainjuttu. Parhaat uudet yritykset eivät synny Ahtisaaren mukaan enää tuotteen, vaan sen ympärillä pyörivän yhteisön ja sen tapojen ympärille. Tapa luoda palveluita on kokeilla, ei suunnitella liikaa: ”Olemme suunnittelijoiden kansakunta. Saisimme enemmän aikaan tekemällä ja kokeilemalla.”
Heggernesin mukaan kyytipalvelut ja asuntojen jakaminen on jo hyvissä kantimissa, koska niistä voi tienata kunnolla rahaa. Seuraavaksi tulisi ratkaista se, miten saadaan ihmiset jakamaan asioita, joista ei saa yhtä merkittävää taloudellista hyötyä. Ruuvimeisseliä vuokraamalla tuskin ansaitsee kuussa kymmentä euroa enempää.
Ehkä kasvua voisi löytyä myös pienistä, paikallisyhteisöistä lähtevistä palveluista. Ahtisaari haastoi miettimään, miksi laadukkaasta ruoasta tai esineistä usein ylistäen kerrotaan valmistuspaikka, mutta ohjelmistoista tai palveluista ei juuri koskaan. “Tulevaisuutta on myös palveluilla ja ohjelmilla, jotka tuntuvat siltä, että ne on tehty “täällä””, hän sanoi. Ravintolapäivä ja Kutsuplus tuntuvat helsinkiläisistä erityisiltä, koska ne on suunniteltu Helsingissä. Tunneside ei silti sulje pois sitä, etteivätkö ne olisi siirrettävissä muualle.
Jakamistalouden lisäksi etenkin asioiden internetin (internet of things) ympärillä kehittyvät teknologiat älypuhelimista sensoreihin avaavat smartupeille koko ajan kiinnostavampia mahdollisuuksia. Sijoitusyhtiö Vision+:n perustaja ja toimitusjohtaja Tero Ojanperä mainitsi tästä esimerkkinä OptiWatin, joka mahdollistaa sähkölämmitteisen asunnon huoneiden lämpötilan laskemisen vaikka etänä kännykällä tai tabletilla silloin, kun huoneissa ei oleskella. Energiaa ei mene hukkaan ja rahaa säästyy. ”Hyvä tapa ennustaa mikä ala disruptoituu seuraavaksi on katsoa, mihin ihmiset käyttävät rahansa. Kuvien jakaminen on jo nähty”.
“Kenttä on valmis monenlaisille smartupeille. Lainsäädännöllisiä esteitä on vielä paljon, mutta niitä puretaan kovaa vauhtia”, totesi Flow Talksit avannut ympäristöministeri Ville Niinistö. “Helsingistä on kasvanut startupien osalta nopeasti keskus, syntyy Aaltoja ja Slusheja, ja ICT:n puolella on paljon vanhoja konkareita, jotka osaavat tehdä hyviä juttuja”, Niinistö luettelee. “Julkiselta puolelta hyvä esimerkki on mittaviin päästövähennyksiin tähtäävä Uusikaupunki, jossa on syntynyt hiljattain 500 resurssiviisasta uutta työpaikkaa”, hän jatkaa.
Smartupien rynnistys on suhteellisen uusi, mutta ei odottamaton ilmiö. Energian ja luonnonvarojen globaali niukkeneminen on kaikkien tuoreiden megatrendilistojen kärjessä. Kyse on mahdollisesti suurimmasta ihmisten ja yritysten toimintaympäristöä muokkaavasta murroksesta. Yritykset etsivät nyt kuumeisesti keinoja suojautua siltä sekä hyötyä siitä. Tähän mennessä globaali kysyntä on osattu tunnistaa parhaiten ja kääntää innovaatioiksi perinteisillä cleantech-aloilla, muun muassa prosessiteollisuudessa. Nyt tilanne on muuttumassa, kun cleantechin kasvuyrityksiä syntyy kuluttajamarkkinoille. Vanhat suuryritykset ovat nyt uudessa markkinatilanteessa ja joutuvat sopeutumaan markkinoiden muutokseen nopeassa tahdissa.
Viime aikoina on kohistu paljon Airbnb:sta ja Uberista. Mille aloille syntyvät seuraavat smartup-tähdet? Ojanperän mukaan sitä voi arvuutella katsomalla ihmisten lompakkoon ja kysymällä, mihin elämänalueisiin heidän rahansa kuluvat nyt. Pääkaupunkiseudulla asuva kuluttaa asumiseen, liikkumiseen ja syömiseen keskimäärin 1800 euroa kuukaudessa. Kyseessä on valtavat markkinat verrattuna esimerkiksi telealaan, jonka palveluihin ihmiset kuluttavat noin 40 euroa kuukaudessa.
Mistä sitten kiikastaa, ettei suomalaisista smartupeista ole vielä toistaiseksi kasvanut miljardibisnestä? “Ei uskota siihen, että pienikin voi olla suurta. Monet maailmalla menestyneet bisnesinnovaatiot, kuten vaikka Google, Facebook ja Supercell, ovat lähteneet hyvin pienestä liikkeelle”, Ojanperä sanoi.
Kirjoittajat: Annina Huhtala (Kaskas Media), Maria Ritola (Demos Helsinki) ja Maria Ruuska (Kaskas Media)
TALKSIN PARHAAT PALAT TWITTERISSÄ:
Flow Talks -tapahtuman järjestivät Demos Helsinki yhdessä Slushin ja Flow Festivalin kanssa Suvilahdessa 8.8. Päivän aikana lavalle nousi joukko globaaleja kärkinimiä startupeista, kiihdyttämöistä, kehittäjäyhteisöistä ja rahoittajista kertomaan näkemyksiään cleantechin ja kuluttajamarkkinoiden rajapinnassa tapahtuvasta kehityksestä. Kuratoimme twitter-virrasta Flow Talks -puheenvuorojen parhaat palat:
“Kaikki kysyvät, mikä on Airbnb:n pahin kilpailija? Toimitusjohtajamme Ryanin sanoin, se on ihminen joka juuri nyt olohuoneessaan keksii jonkun vielä vaikeamman ongelman ja siihen vielä paremman ratkaisun kuin meillä.”
“Fokus on nyt verkko-ohjelmistoissa, valmiiden alustojen hyödyntämisessä ja ihmisten tavoittamisessa sovellusten ja mobiiliteknologian avulla.”
“Menestyvät startupit parantavat teollista tuotantoa tai jotain sen osasta näihin uudenlaisiin kulutusympäristöihin. Parhaat keksinnöt lisäksi skaalautuvat voimakkaasti ylös. Meillä hyvä esimerkki kuluttajilta lähteneestä keksinnöstä on pääkaupunkiseudun reittiopas, joka pienellä panostuksella on tehostanut julkisen liikenteen käyttöä ja vaikuttanut voimakkaasti myös resurssien kohdentumiseen.”
“Älykkäät energia-startupit saattavat olla vähemmän agressiivisia muihin verrattuna, mutta niiden lähestymistapa on kokonaisvaltaisempi kuin netti-startupien.”
“Tarvitsemme enemmän media- ja yritysmaailman ihmisiä cleantech-sektorille.”
“Digitalisaatio syö kaikkia yrityksiä ja luo mahdollisuuksia fiksuille liiketoimintamalleille.”
“Luo ohjelmistoja ja palveluja, jotka tuntuvat kuin ne olisivat kotoisin “täältä”.”
“Bisnesenkelien rahat kulkevan nyt kevyisiin palveluyrityksiin, jotka keskittyvät ilmaan, veteen ja ruuantuotantoon.”
“Energiatehokkuus on perinteisesti lukeutunut kategoriaan “jonkun muun ongelmat”. Miksei mieluummin tehdä siitä hyvää bisnestä?”
“Kestäviä tuotteita ei pitäisi mieltää luksustuotteina. Sen sijaan ne tuotteet, jotka mahdollistavat muutoksen käyttäytymisessä, ovat pian kestävyyden ja kuluttaja-cleantechin ytimessä.”
“Tarina on startupille kaikki kaikessa. Se Zen Roboticsilla on hyvin hallussa.”
“Kaikki rakastivat Carrotmobia, niin yksilöt kuin yrityksetkin. Mutta suosiolla ei voi korvata liiketoimintamallia. Tämä oli tärkein oppimamme asia yrittäessämme tehdä Carrotmobista skaalautuvaa yritystä.”
Kirjoitus on osa Demos Helsingin Kestävän kasvun -sarjaa.